Varaaja laitetaan maan alle, ja paneeleilla ajetaan sinne lämpöä. Mut paistaako suomessa riittävästi?
http://polarsol.com/fi/heatingsystem/komponentit.html
Jos aurinkoa saadaan keräimellä talteen keskimääräisesti 300-400 kWh/m2/vuosi (lähde: http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/OPAS.pdf)
Ja jos omakotitlalon kulutus on kevyellä polttoöljyllä 2000 litraa/vuosi ilman muita lämpöpumppuja yms. Tällöin okt kuluttaa n. 20.000 kWh/vuosi. (1 litra pö = 10 kWh karkeasti)
Huomioidaan varaajan hyötysuhde, tai oikeammin lämpöhäviöt. tuolla sanotaan, että 1500 litran hyvin eristetty varaaja hukkaa 0,12 kWh lämpöä eristeistä. Mutta eihän tuo 1,5 kuutiota riitä tossa järjestelmässä, joten pitää laskea se varaajan tilavuus, jolla katetaan edes kuukauden lämmöntarve. Varaajan käyttökelpoinen lämpöalue on maksimissaan 40-90ºC . (90 astetta siksi, kun aurinkopaneeleiden hyöty alkaa putoamaan kuumemmilla lämpötiloilla, ja alle ihminen käy 38-39 asteisessa suihkussa). Eli DeltaT = 50ºC .
Veden om.lämpökapasiteetti on 4.2 kJ/1ºC/litra
Esimerkkitalomme kuukausikulutus esim tammikuussa on (google) olisi n 4000 kWh/kk Jouleina tämä olisi 14 399 999 kJ/kk . 75.000 litran varaajalla päästään 15 750 000 kJ varaavuuteen. (4,2 x 50 x 75000) Tästä kun vähennetään varaajan eristevuodot, eli kun 1,5 kuutiota vuotaa lämpöä 0,12kW, niin 75 kuutioinen vuotaa 50 kertaisen määrän, eli 6 kWh jatkuvasti. (1,5 x 50 = 75) Vuorokaudessa vuoto olisi: 6 x 24 = 144 kWh, ja kuukaudessa: 30 x 144 = 4320 kWh !! Eli varaaja hukkaa enemmän lämpöä kuin talo. Heh. Pakko eristää varaaja paremmin. Tai toi varaaja kannattaisi siirtää sisälle, niin se lämmittäisi just talon. Mutta kenen taloon mahtuu 75 kuutioinen varaaja.
Mainoksen mukaan maan alainen säiliö on eristetty betonisäiliö. http://polarsol.com/fi/heatingsystem/lamposailio.html
Jos nyt oletetaan, että säiliön vuodot saataisi vaikka vain kolmannekseen hyvällä eristuksellä, (100 milliä uretaania suunilleen, koska normi varaajissa on 30 millinen) eli vuorokaudessa maaperään menisi vain 48 kWh (miettikääpä, miten iso säiliö oikeasti on!) niin tällöin kuukausihukka olisi 48 x 30 päivää = 1440 kWh
Nyt täytyy siis kasvattaa varaajan kapasiteettia tuon 1440 kWh:n verran. Saadaan 5440 kWh, = 19 584 000 kJ. Elikkäs varaajan koko tulisi olla 95.000 litraa, jolla saataisi 19 950 000 kJ energiaa. Eristystä taas täytyy parantaa, koska varaajan koko kasvoi liki neljänneksen, jolloin lämpöhukkaa maaperään tulee lisää.
Eli 95 m2 varaajalla , jossa yli 100 millinen uretaanieristys, pärjättäisi 1 pakkaskuukausi. Hm.. Mitähän muuten maksaa tollanen reilun yksiön (n. 30 neliöisen) kokoinen betonikuutio, jossa on paremmat eristeet kuin oikeassa asunnossa?
Aurinkokeräimien määrä, jolla tämä ladataan: 400 kWh/neliö/vuosi, keskimääräinen säteily, elikkäs kuukaudessa neliölle tulee 33 kWh, eli 33 x 165 m2 saadaan tuo 5445 kWh. Eli keräinpintaa tulee olla 165 m2
Nyt jos lasketaan heinäkuun lukemilla, eli arskaa tulee 1 kWh/m2, niin neliömäärä putoaa yli puoleen, jonnekin 70 m2 tienoolle arviolta.
Varaaja kuitenkin hukkaa energiaa hyvälläkin eristeellä tuon 1440 kWh/kk (olettaisin tämän pitävän paikkaansa, koska maan sisälläolosuhteet on vakiot ympäri vuoden, (kokemus on vuoren sisään tehdystä talosta ja sen lämmittämisestä)) jolloin pitäisi olla 45 m2 keräimiä pelkästään varaajan lämpövuotojen takia.
Yhteenveto: Mikäli laskin likimainkaan oikein, niin järjestelmä ei ole kannattava mitenkään päin. Sivustolla puhutaan rekuperaattorista, jolla otetaan lämpöä talteen, jolloin talon kulutus putoaisi. Omasta mielestä lämmön talteenotto on nykypäivää rakennustekniikassa ollut jo pitkään, Viemäriveden lto:lla saadann hieman lisää (vuositasolla max maybe 5000 kWh) talteen. Tämä ei kuitenkaan pelasta tilannetta. Iv:n talteenottokin on jo olemassa,ja energia palautetaan tuloilman mukana taloon.
Tämän yrityksen täytyy olla jokin floppi. ??? Aurinkokeräinten hyötysuhdetta verrataan sähköpaneelin hyötysuhteeseen, ja kaikkea muuta outoa.