Vetyä vedestä?

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 29.06.2012 09:11

jussik5 kirjoitti:Jeps ja Dieselissä pitkälti yli kahenkymmenen, järkevin käyttö HHO.lle on just dieselin apupolttoaineena (oma mielipide).
Kukaan ei toisaalta puhu ääneen mitä kyseinen seos tekee pitemmän päälle sylinterinseinämille :) (vetyhaurastuminen)
Täytyis seikkailla vähän toisen mailmansodan aikasissa sakemannien arkistoissa, ne kokeili vähän kaikkee tuoltakin alalta, kun niillä ei ollu raakaöljyä ja ne joutu tekeen polttoaineensa loppusodan ajan SynGas.ina.
Mun mielestä ne kokeili kaikenmailman katalyyttejä just tuon veden höyrystymisen kanssa.
Yks tällä foorumilla oleva tietää :) , aukaisiskohan se sanasen arkkunsa.


no nyt tulee täydeltä laidalta, eiku siis informaatioo, kun hankin oman testipenkin ;)

#
Kuva

hirmu kyrpäjyrä mutta polttoaineen säästämiseksi on tehtävissä jotain

Kuva

volsun kuvat: http://www.nettiauto.com/volkswagen/lt/4842661
ostin ton yllämainitun nettiautossa myynnissä olleen kuorkin (kun kuorkista ei mee käyttömaksua, toisin kuin pakettiauto samana versiona, pakusta samanlaisena menee 550 euroo käyttömaksuu vuodessa)

Kuva

aion kokeilla tätä, tosin itse tehtynä vanhasta lyijyakusta jossa on kaasunkeräys putkisto ja erillinen vesilukko, just sellainen mikä Säviällä kojahti.

http://www.fuelfromh2o.com/technology.php
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 03.09.2012 09:45

Jotain muutaman vuoden vanhoja uutisia linkistä: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=14759.15



>Hyviä katalyytteja on jo tarjolla laitteen osaan, joka tuottaa vetyä.

Toistaiseksi on kuitenkin puuttunut edullinen ja kestävä katalyytti hapen tuottamiseen.

Tutkimuksessa kehitetty uusi katalyytti täyttää tämän puutteen.

Uusi katalyytti nostaa hapen tuotannon jopa 200-kertaiseksi aikaisempaan verrattuna, ja sen ansiosta voidaan luopua kalliin platinan käytöstä.

http://www.co2-raportti.fi/?heading=Tek ... ws_id=2549

Eli tuo ainoa pullonkaula -> Kalliin platinan pakollinen käyttö polttokennossa on poistunut.

Uusi lisensoitu katalyytti on nikkeliboraattia--> Nickel borate tai borax

http://co2-raportti.fi/?page=ilmastouut ... ws_id=2549

#
edit:

http://www.pnas.org/content/107/23/10337.abstract

Minulle ei ole vielä aivan selvää, missä osassa Nikkeliboraatti korvaa kalliin platinan??

sun catalyxin patentti:

http://www.google.com/patents/US2010010 ... ix&f=false

onkohan kuitenkin niin että ihan tavallinen rosteripellistä kyhätty elektrolyysi kenno ottaa kyllä riittävän tehokkaasti hapet ja vedyt vedestä, ja sitten näillä ihmeen kalliilla platina ja nikkeliboraatti kennoilla tehostetaan kennon toimintaa ykkös prosentteja.....
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja penttinen » 03.09.2012 21:58

tosta vetyhaurastumisesta, en usko sen olevan ongelma. suurin osahan eri polttoaineiden tehosta tulee vedystä. Siviili, eikös sulla ollut se "overunity" vetykenno? Onks se käytösä missään?
penttinen
 
Viestit: 779
Liittynyt: 16.09.2009 22:13

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja Vipunen » 04.09.2012 03:28

siviili2003 kirjoitti:Minulle ei ole vielä aivan selvää, missä osassa Nikkeliboraatti korvaa kalliin platinan??


Platinaa käytetään anodissa ja katodissa sekä anodin ja katodin pinnoitteena kun se on jotain muuta "halvempaa ainetta" esim. grafiittia. Vety myös imeytyy platinaan kuin vesi pesusieneen. Vastaava vedyn "pesusieni" on ammoniakki, jota on kokeiltu vedyn varastoimiseen esim. polttokenno auton vetysäiliönä.

"Valomies" kävi tänään, oli löytänyt julmetun kimpaleen kellertävän hopean väristä, mutta rakeista "mineraalia" kiven kupeesta. Kiiltikin komiasti ja pinta ei ollut hapettunut. Kokeilin sen sähkön "tuottoa" niinku näytin Pielavedellä ja se oli hieman parempi kuin kullalla, lähes grafiittipuikon veroinen tuntui olevan kuivana. Mielestäni se kimpale on sitä aitoa "kissinkultaa" ja sellainen saattaisi olla hyvinkin toimivaa hapen tuottamiseen... Lisäksi parasta siinä on kuten laulun sanoissa sanotaan...

Kuva
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja jussik5 » 04.09.2012 22:28

Jos mennään ihan optimoituun vedyntuottoon niin vanhat ja koetut Nikkeli ja Koboltti toimivat aina.

Uusimpiahan ovat noi esittämäsi nikkeliboraatin ohella Molybdeeni ja Ruthenium-Tinaseokset.
Ite varmaan lähtisin kokeileen tuolla Molybdeenilla, se on halpa ja kennon rosterilevyt
on sillä suht helppo pinnoittaa.
Tietysti vois kokeilla neutraalilevyjen kanssa sekä että Kobolttia ja Molybdeenia.
Asiasta löytyy tutkimustuloksia ja dataa ihan kuukkelihaulla kovasti.
Toki ei ihan kotimaisella.

Sen takia oon kennovärkiks aina yrittäny tyrkyttää AISI 904.sta (suuren nikkelipitoisuuden takia).
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 04.09.2012 23:21

penttinen kirjoitti:tosta vetyhaurastumisesta, en usko sen olevan ongelma. suurin osahan eri polttoaineiden tehosta tulee vedystä. Siviili, eikös sulla ollut se "overunity" vetykenno? Onks se käytösä missään?


Tosta Sun catalyxin patentista pikaisesti luin että Nikkeliboraatti alentaa ylijännitteen tarvetta noin 0.4 voltilla, joka on itseasiassa aika paljon, sillä jokainen ylimääräinen voltti vaan lämmittää kennoa (tulee lämpöhäviötä).

Se mitattu overunity kenno on toi Liga yhtiön valmistama elektrolyyttinen kaasuhitsauskone.

kyllä se on käytössä aina kun pitää irroitella ruostuneita koneenosia toisistaan, siinä se on erinomaisen hyvä, ja tietysti myös alumiinin juottamisessa, ja putkitöissä.
Liga hitsin verkkomyyjä, tuolla Ruplat on kovaa valuuttaa, mikähän olikaan se ruplan kurssi......
http://www.avantcom.ru/eng/price_24

Elektrolyyttikennon levyjen pinnoitus ei oo mulle ainakaan tuottanu mitään ongelmia, aina kun oon lisänny kennoon tavallista kaivovettä, niin jostain kumman syystä kenno menee remonttiin koska kennolevyjen pintaan iskostuu sellainen ruosteenruskee pa5ka, joka on kiinni kuin tauti :)
joten pinnoitus onnistuu varmaankin aivan samalla tavalla, että lisää siihen kennon tislattuun veteen vähän booraksia, niin kohtapa se on niissä levyjen pinnoissa kiinni, eikä pois lähe muuten kuin kiillotuskoneella.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja Vipunen » 05.09.2012 01:18

siviili2003 kirjoitti:
penttinen kirjoitti:tosta vetyhaurastumisesta, en usko sen olevan ongelma. suurin osahan eri polttoaineiden tehosta tulee vedystä. Siviili, eikös sulla ollut se "overunity" vetykenno? Onks se käytösä missään?

luin että Nikkeliboraatti alentaa ylijännitteen tarvetta noin 0.4 voltilla


Ilmeisesti tuo nikkeliboraatti vähentää vetyvastusta. Vetyvastus on polttokennossa mutta myös galvaanisessakin paristossa yleistä. Esimerkiksi galvaanisessa paristossa kun kahden eri parisen metallin reaktiossa jännite on maksimissaan esim.1,23 V. Reaktion edetessä alkaa muodostumaan vetyä joka vie teoreettisesta huippusta noin 20 prosenttia pois, eli pihalle saadaan 1,23 V sijasta todellisuudessa 0,98 V.

Tässä on teoriaa Morrisonin kirjasta:

Elektrodipotentiaalit

Samoin kuin sähköparin reaktiota voidaan pitää kahden puolireaktion summana, voidaan sähköpatin motorista voimaa pitää kahden kennopotentiaalin (puolisähköparien potentiaalien) summana.
On kuitenkin mahdotonta määrittää yhden puolikennon potentiaalin absoluuttista arvoa. Tästä syystä on määritelty suhteellinen asteikko, jossa on annettu perustilassa olevalle vertailupuoli-kennolle potentiaalinen nolla, ja kaikki muut puolikennopotentiaalit on ilmoitettu tämän vertailukennon suhteen ikään kuin sähköparina.

Vertailu elektrodina käytätetään normaali vetyelektrodia. Se koostuu vetykaasusta, joka kuplii platinaelektrodin pintaan 101,3 kPa:n 1(atm) paineessa, ja platinaelektrodi on upotettuna happoliuokseen, jonka H+(aq) –ioniaktiivisuus on 1. Palttinaelektrodi on päällystetty hienojakoisella platinalla, jotta pinta-ala saadaan suuremmaksi.

Normaalivetyelektrodi on yhdistetty suolasillalla perustilassa olevaan kuparielektrodiin Cu2+/Cu.
Suolasilta on väkevällä suolaliuoksella kuten kaliumkloridilla KCl täytetty putki, joka tekee mahdolliseksi sähkövarausten siirtymisen puolikennojen välillä. Se estää myös puolikennojen liuosten sekoittumisen keskenään.

Sähköpari voidaan merkitä seuraavasti:

Pt I H2 I H+ II Cu2+ I Cu

Kaksoispystyviiva tarkoittaa suolasiltaa.

Vety elektrodi on anodi ja kuparielektrodi on katodi ja sähkömotorinen voima eli lähdejännite on 0,34V.

Kennon sähkömotorisen voiman katsotaan olevan, summa, joka koostuu hapettumispuolireaktion puolikennopotentiaalista, jolla annetaan symboli Eo ox ja pelkistyspuolireaktion puolikennopotentiaalista jolle annetaan symboli Eo red.

Anodi H2 >> 2H+ +2e- Eo ox = 0,00V
Katodi 2e- + Cu2+ >> Cu Eo red = 0,34V

Normaali vetyelektrodille on sopimuksen mukaan annettu elektrodipotentiaaliksi Eo = 0,00 volttia.

Perustilassa oleva elektrodin sähkömotorista voimaa, joka on mitattu normaalivetyelektrodia vasten, nimitetään normaalielektrodipotentiaaliksi, ja sille on annettu sympoli Eo (ilman alaindeksiä).

Silla ymmärretään kyseisen elektrodin arvoa Eo red.
Cu2+/Cu-elektrodin normaalipotentiaali Eo = +0,34 V.

On syytä huomata että normaalielektrodi potentiaalit on annettu pelkistymispuoli reaktioille.

*******

5. Vedyn muodostuminen

Natriumsulfaatin vesiliuoksen elektrolyysissä vaeltavat Na+ -ionit katodia kohti ja SO4 2- -ionit anodia kohti. Näistä ioneista on vaikea poistaa sähkövaraus.

Kun elektrolyysi suoritetaan inerttien elektrodien (inerttit elektrodit pysyvät itse muuttumattomina elektrolyysissä) välissä, katodilla vapautuu vetykaasua ja sen ympärillä liuos muuttuu emäksiseksi.

Katodilla tapahtuu siis pelkistyminen mutta siinä ei tässä tapauksessa pelkisty Na+ -ionit.

Reaktiota ei tunneta tarkasti mutta sen voidaan ajatella toimivan seuraavasti:

Vesiliuoksessa on hyvin pieniä pitoisuuksia H3O+- ja OH- -ioneja, jotka ovat peräisin veden vähäisestä itse hajoamisesta eli itsedissosioitumisesta. Pienestä pitoisuudesta huolimatta nämä ionit purkautuvat helpommin kuin natriumionit ja sulfaatti-ionit.

Näin ollen katodilla ei pelkisty Na+ -ionit vaan H3O+ -ionit (lyhyesti H+ -ionit) ja kehittyy vetykaasua H2.

H+ -ioneja syntyy katodialueelle koko ajan lisää vesimolekyylien edelleen hajotessa ja samassa hajoamisessa syntyy vesimolekyyleistä OH- - ioneja, jotka vaeltavat anodia kohti.

Vety-ionien pelkistymin tapahtuu seuraavasti: 2e- + 2H+ >> H2(g)
Vetykaasua ja hydroksidi-ioneja syntyy aina kun liuenneen aineen kationi on vaikeasti pelkistyvä.

Katodia ympäroivä liuos tulee emäksiseksi, veden pelkistyminen: 2e- +2H2O >> H2(g) + 2OH-

Na2SO4:n vesiliuoksen elektrolyysissä tapahtuu hapettuminen anodilla, mutta anioneja eli SO4 2-
-ioneja, jotka vaeltavat anodia kohti on vaikea hapettaa.
Vesimolekyylien itsehajoamisesta peräisin olevat OH- -ionit hapettuvat helpommin, jolloin muodostuu happea, O2.
Tämä tapahtuma voidaan tulkita seuraavasti: 4OH- >> O2(g) + 2H2O + 4e-.

Veden hapettumisreaktiona tämä voidaan esittää seuraavasti: 2H2O >> O2(g) + 4H+ + 4e-.

Näin ollen anodilla happikaasu vapautuu ja anodia ympäröivä liuos tulee happamaksi.

Yleisesti voidaan sanoa että happi ja vetykaasua syntyy aina kun liuenneen aineen anioni on vaikeasti hapettuva.

Jos liuosta sekoitetaan mekaanisesti, katodialueella syntyneet OH- -ionit ja anodilueella syntyneet H+ - ionit sekoittuvat ja yhtyvät vesimolekyyleiksi. Eli tapahtuu neutraloituminen.

Natriumsulfaatin elektrolyysi vastaa veden elektrolyysiä, koska puhdasta vettä ei voida mielekkäästi elektrolysoida sen huonon sähkönjohtokyvyn vuoksi. Näin ollen veteen pitää lisätä jotain sopivaa elektrolyyttiä, jonka ionit kuljettavat sähköä.

Veden elektrolyysiin voisi perustua tulevaisuuden ns. vetytalous, jossa energian tuotannossa käytetään esim. aurinkosähkön avulla vedestä elektrolysoitua vetyä. Nimittäin, kun vety poltetaan tai hapetetaan takaisin vedeksi, vapautuu vastaava energiamäärä.

*****

Ylijännite:


Elektrolyysiin tarvittava jännite on hyvin usein suurempi kuin elektrodipotentiaaleista laskettu arvo.
Erotusta nimitetään ylijännitteeksi.

Ylijännitteen ajatellaan johtuvan reaktion hitaudesta elektrodeilla. Pitää käyttää lisäjännitettä, jotta elektrolyysi saadaan etenemään riittävällä nopeudella.

Metallien saostumisessa ylijännitteet on pieniä. Mutta happi ja vetykaasun vapauttamiseen tarvittavat ylijännitteet ovat tavallisesti melko suuria.

CuCl2 –vesiliuoksen elektrolyysissä on kloorin ylijännite pienempi kuin hapen.
Joten elektrodilla vapautuu kloorikaasua Cl2, ei happikaasua O2..
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja mikar » 06.09.2012 23:23

mietin sitä, kun puhutaan kirjoissa elektrolyysistä, niin sanotaan (usein), että tapahtuu aina sekä hapettuminen että pelkistyminen,

voihan toinen elektrodi olla inertti, jonne syötetään elektroneja, vai onkos kyseessä silloin pinnoitus tms.
mikar
 
Viestit: 563
Liittynyt: 17.09.2009 17:56

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja jussik5 » 06.09.2012 23:52

Kennolevyistä irtoaa sellainen oranssinruskeankukertava hiutalemainen liete.

Käsittääkseni rauta ja kromi irtoaa levyn pinnoista ja muodostaa sakan.

Fosforihappokäsittelyllä saa kennolevyt puhtaaksi ja ylimääräisen raudan irtoamaan.
Vihonviimeinen tikki on hioa levyt uudestaan, edessä on taas sama rumba että kennolevyt
saa puhtaiksi.
Kennolevyjen välit kannattaa rakentaa esim. sillai, että levyvälit pääsee puhdistamaan
esim. painepesurin suihkulla.
Ja kuten sanottu, fosforihappokäsittely putsaa kennon putipuhtaaksi.

Kennovettä ei ikinä kannata heittää hukkaan vaan suodattaa se, jostakin
kumman syystä tuo kierrätetty vesi tuottaa paljon enemmän HHO.ta kuin
uusi samalla suhteella tehty liuos.
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Vetyä vedestä?

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 07.09.2012 12:29

Entäs sitruunahappokäsittely, toimiiko rosterille yhtähyvin?

Tuosta sen jäännösliemen paremmuus vedyntuotannossa on täällä kokeiltu ja todettu että tässä venäläisessä Liga-hitsauskoneessa

http://www.avantcom.ru/eng/price_24

sinne kennon pohjalle jäävä liemi on vaikeammin hajoavaa kuin se puhdas tuore liuos.

Luulisin tämän johtuvan siitä että tässä venäläiskaasuhitsikoneessa ei jännitettä per kenno pysty nostamaan , vaan pohjalle jäävään liemeen ajankanssa kasautuva raskasvetyvesi vaatisi tuon korkeamman kennojännitteen, mutta se loppuliemi on sitten tosiaan jytyä tavaraa jos sen saa hajotettua, raskaaksivedyksi (deuteriumiksi) se kun on fuusioreaktoreissa juuri sitä toimivaa matskua, esim litiumin kanssa.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

EdellinenSeuraava

Paluu Aurinkoenergia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa