varausten välinen vetovoima / sähkön tekemä työ

[siviili2003]

Tämä kuuluu itse aiheeseen ja tähän tarkoitukseen ehkä voisi käyttää noita loisteho Kondensattoreita:

http://205.243.100.155/frames/shrinkergallery.html

edellä mainitussa linkissä Sähkö todella tekee töitä!

[mikar]

Fotonit ja elektronit on niin mielenkiintoisia, saiskos tehtyä jotain hyödyllistä, jos aurinkokennon ja pietson yhdistäisi, näitähän mustesuihkuvälineitä olisi helpolla saatavilla, itseohjautuva maalipensseli ja miksei joku muu aine kuin maali

[penttinen]

"1 ws tehonsiirto siirtää elektroneja vaivaiset 5 mm"

Juge, olisko sulla suuntaa-antavaa tietoa tämän topikin alkuperäiseen kysymykseen? Kysymykseni on kylläkin huono, koska siinä ei määritetä elektronin ja positiivisen aukon etäisyyttä toisistaan. Muta jos oletetaan niin, että aukkoja ja elektroneja on saatavilla rajattomasti, niin tällöinhän saadun sähkövirran määrä kasvaa suhteessa etäisyyden neliöön (kai ?) Voin piirtää kuvan, jos ei auennut vielä..


Btw, mikar, itseäni ihmetyttää, miksi tulostettava aurinkopaneeli vielä laahaa perässä. Nythän on onnistuttu tulosteleman jo transistorejakin.

[juge]

Hei penttinen.

Tarkoitatko, että kauempana toisistaan olevien elektronin ja aukon erottaminen tarvii vähemmän energiaa, vaikka sillä saataisiin sama sähkövirta? Elektroni ja aukko ovat kuitenkin aina alunperin juuri samassa paikassa, koska aukko syntyy elektronin poistuessa, ne siis ovat "lähellä" toisiaan.

Aurinkokennoissa erotellaan myös elektroneja ja aukkoja. Siellä elektroni ja aukko pitää saattaa eri suuntiin puolijohdeliitoksen sähkökentän avulla, etteivät ne pääsisi takaisin yhteen.

[Vipunen]

Tein vuosi takaperin tällaisen http://vapaaenergia.ning.com/video/sauva-1 sauvan maapatteria ajatellen. Maassa se ei ole käynyt kertaakaan sillä värkätessäni kessua itteleni, laskin sen hetkeksi induktiotason päälle. Meinatessani ottaa sen siitä ja mennä pihalle, se yhtäkkiä pyörähti omia aikojaan. Sen jälkeen sen kanssa on tullut silloin tällöin "leikittyä" ja kylässä kävijöillä kokeiltua, mitä tuumaavat kun ottavat piuhan päähän kiinni. Osaasko joku selittää, mikä saa aikaan sauvan pyörimisen? Sauva myös kierähtää herkästi pituussuuntaisesti nurin.

[mikar]

Ei liityne tähän, mutta joskus olen pohtinut tätä varausten jakautumista. Vähän niin kuin jos magneetti katkaistaan, niin taas syntyy kaksi magneettia N- ja S-napoineen.

[penttinen]

tota öö, koitan selittää, mitä ajan takaa.

Piirsin kuvan.



Kuvan konkka on ladattu. kysymys kuuluu, että onko E1, eli levyjen loitontamiseen kuluva energia pienempi kuin E2, joka on sähkövirran aiheuttama energia. Kuorma voisi olla vaikkapa pieni sähkömoottori, josta saadaan liike-energiaa. Riittääkö tämä liike-energia loitontamaan kondensaattorin levyt erilleen?



tossa vielä linkki, jos kuva ei aukea tähän http://www.aijaa.com/v.php?i=6454519.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00541/6454519.jpg

[penttinen]

Toinen havaintoesimerkki asiasta. Eli mitä tapahtuu, kun kytkin suljetaan? erkaneeko levyt vai purkautuuko vain varaus maihin.

Muoks: maapotentiaali oletetaan neutraaliksi. Oikeastaan tämä vaatisi vielä pitemmän juonnon, jotta asia tulisi selville. Kyseessä on influenssi-ilmiö.

Tuolla kuvissa havainnollistavia animaatioita. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumo ... index.html Oikeammin kyseessä on tuo influenssin aiheuttaman virran "poislaskemisen" tekemä työ.

[mikar]

Moi!

Pohdin sitä, kun sanotaan "Kondensaattoriin varautunut energia on yhtä suuri kuin se työ, joka tehtiin kun kondensaattoria varattiin." ja tuntuu järkeenkäyvältä, mutta mutta...

entäs jos käyttäisi hyväksi päivän ja yön välistä lämpötilaeroa, ja näin tankot, jouset yms. jotka painasivat kondensaattorilevyjä lähemmäksi lämpölaajenemisen vuoksi ja siten energiaa sitoutuisi enemmän (levyjen välimatka lyhenee), ja sitten viiletessä vapauttaisi energiaa?

[penttinen]

Tuo tehty työ = konkan varaus pitänee paikkansa jos pysytään normaalissa sähkötekniikassa. Ja P= U x I x cosfii (vaihesiirto) Mut oleellista ei ole tässä se, miten konkka on varattu, vaan sen jälkeiset ilmiöt.