Kylmäfuusio(?)lämmitin

[mikar]

Millaista lipeäkalaa tänä vuonna teette

Kuuluuko siihen talvivaaran tuotettakin ja painekattilassa...

[penttinen]

Lisää muistiinpanoja:
Nikkelin tulee olla puhdasta, kaikkien osien tulee olla hyvin puhtaita liuottimista, rasvoista,jne. Ei saa pestä liuottimella. Kennon jännite pitää olla alle 1,48 volttia ?? Mitä tällä tarkoitetaan? Silloin kun soseet (potaska)on sisällä, niin mitataanko kuoren ja nikkelikierukan väliltä jännite, ja sen pitää olla alle tuon????

Vedyn paine kuitenkin 25 bar

Yeah. Rossin jengi on vaan kehittänyt homman pidemmälle. Hieno nikkelipöly antaa mahdollisuuden suurempiin nikkelipintoihin. Katalyytti siis voisi olla potaskakin. Täytyy miettiä rakennetta yön yli.

[mikar]

Onkohan siellä palladiumia,

Onkos vety peräisin elektrolyysistä vai jostain muualta
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/uus ... ta/a690888

[penttinen]

Vety laitetaan pullosta.

[siviili2003]

Jos vety laitetaan sisään pullosta, niiin se ei ole silloin ainakaan atomivetyä, missäs yhteydessä molekyylivety muuttuu atomivedyksi?
Sanoiko Jussi jotain että vety on prosessissa sidotty johonkin vetyhydridiin?

Tavalisissa kuivapattereissahan on (1,5 v A-pattereissa) käytetään halvinta hydridiä eli mangaanidioxidia syntyvän vedyn imeytykseen, samalla kun happi oxidoi sinkin.

Kuivaparistokin on kuitenkin sen verran märkä vedestä, että se tavallaan paristoa purkaessa (virran kulkiessa) elektrolysoi keskushiilen ja reunasinkin välillä, pariston sisältämän kosteuden vedyksi ja hapeksi jossa happi yhtyy sinkkiin, ja vety varastoituu mangaanidioxidiin.

Sittenkun patteri ei enää anna virtaa, niin se johtuu siitä että sinkin pinta-ala on pienentynyt pariston sisällä infernaalisesti loppuun, mutta aika usein olen saanut huomata, sahattuani kuivapatterin auki, että se on kuin onkin kuivaparisto vaikka syöpymätöntä sinkkiä on kuin onkin vielä jäljellä.

jos saisi porattua reijän tuommoiseen kuivapatteriin ja ruiskautettua sisään hiukan tislattua vettä, niin patterista sais vielä jonkun verran virtaa, mikä sitten aiheuttanee, kuivapariston jännitteen laskemisen? (kuormittamattomana).

[siviili2003]

oliskohan mittään mielekkyyttä hyödyntää henkilöauton vanha katalysaattori tähän tarkoitukseen, sen kennostoa tunkisi johonkin 25 baarin painetta kestävään putkeen, tunkis sekaan sitä kuivapariston ydintä (mangaanidioksidia) sitten umpioisi koko systeemin happi vapaaksi vaikkapa argon atmosfäärissä, sitten pumppailisi sisään sitä vetyvä joko putelista tai ottas puhdasta tuoretta vetyä (atomivetyä) elektrolyysistä, ja mitä viel pitäs tehdä, kuumentaakko se systeemi?

ulkopuolisella lämmönlähteellä, niin pitkälle että lähtee ketjureaktio liikkeelle?

Olisko tästä systeemistä lämmittimeksi?

http://www.iasmirt.org/SMiRT17/S01-7.pdf

[jussik5]

Hei hei hei
Älä ny paljasta kaikkee kerralla

jos Upsalan yliopiston saamasta näytteestä löytyi Nikkeliä Kuparia ja Rautaa,
niin vinkkinä vaan että jos Nikkeli transmutoituu Kupariks niin XXXX transmutoituu Raudaks
Aikaisemmin pistin linkin Mendelevin taulukkoon

Rossi/Focardin reaktorihan oli vuorattu lyijylevyllä, nooh lyijyhän sulaa vähä yli 3oo asteessa C
Rossin mukaan homma on nyt Lyijyn osalta hanskassa.

[mikar]

listassa http://ecatbuilder.com/catalyst
manganese dioxide, manganese

[jussik5]

Se nyt todellakin ensimmäisenä sieltä hyppää silmille.
Ja missähän muodossa se voisi olla, dioxidi se ei voi olla
ainaskaan omasta mielestä.

Tuossa vielä tuollainen selventävä kuva Rossi/Focardista Newenegytimes.com sivustolta

[siviili2003]

penttiselle, se He-Ar kaasuseoksen tarkoitus selostetaan randall milssin raportissa kohdassa 4.1
aika surkee koelaite tehoiltaan, vaivaset 24 wattia ylihyötyä, no ilmiötähän tässä tutkittiinkin.

Lienee rossilla parempi elektrolyytti tai hydridi.

Helium on toiseksi paras kaasu jäähdytykseen ja vety on se kaikista paras. helium argoni on vähän huonompi kuin pelkkä heliumi. vetyvuodolla jäähdytysjärjestelmässä kun on tuhoisia seurauksia, niin siksi käytetään mieluummin heliumia tai helium argonia.

toisekseen kun jäähdytykseen käytetään kaasua, juurikin siksi että jäähdytysvesi olisi noissa käytetyissä lämpötiloissa (300 c) höyrynä. (ellei jäähdytys piiriä myös paineisteta).

ja miksi reaktori on paineistettu 25 - 80 baaria, siksi että siellä elektrolyytti pysyisi nesteenä (normipaineissa se olisi kokonaan höyrynä), koska sydeemi ei muuten toimi.

Muoks.

ja prosessikammion periaate on aivankuin ammoniakkitehtaassakin, noin ohut seinämäinen nikkeliputki ei yksinään kestä 25 baarin paineita, mutta kestää silleen että putken ulkopuolella on vähän alempi paineinen välitila.

vety tässä prosessissa diffusoituu pikkuhiljaa nikkelimetallisen seinämän läpi, molekyyleinä se ei sovi läpi menemään, mutta kun vety painessa suostuu atomisoitumaan, niin atomit kyllä osaa puikkelehtia pienuutensa vuoksi nikkeliatomien välitse.

Nyt minusta alkoi tuntumaan että tuo randall milssin ylihyötysuhde onkin aika yksinkertainen selitys;

se energia millä tuo systeemi lämpiää enempi kuin pitäisi, johtuu käytetystä paineesta, sitä mukaa kun vetyatomit pakenee nikkelimetallin läpi, tietenkin vedyn syöttöpuolella paine laskee ja lämpökonversiona siirtyy mittauspiiriin, varsin hyvin asia voi olla näin, sillä kyllä selittyy tuo 24 watin tehonlisäys lämpöenergiassa, mutta kuinkas sitten Rossin systeemissä, onkos siellä painealenema vedyn puolella saatu suuremmaksi käyttämällä nanopartikkelinikkeliä, onkohan se nanopartikkelit sintrattu yhteen niin että siitä on tullut sellainen sienikakku?

sellaisessa on kyllä pinta-alaa rankasti enempi kuin pitkässä nikkeliputkessa, tiedän että kemian teollisuudessa katalyytteina käytetään sienimäiseen muotoon saatettuja eri metaleja.

suuri kysymys onkin rossilta jos joku häneltä saa tiedon ongittua, että kuis paljon hänellä tapahtuu sitä painevuotoa vety puolella?