Piirsin koko influenssi-ilmiön.
Kohta 1ja 2: työtä ei tarvitse tehdä. Kappaleiden fyysinen siirtäminen toki kuluttaa marginaalisen energian, mutta se ei ole oleellinen tässä. Huomio kiinitetään vain varausten vuorovaikutukseen.
kohta 3: alunperin neutraalin kappaleen varaukset ovat jakaantuneet, ja positiiviset päästetään maapotentiaaliin, jolloin jäljelle jää vain negatiiviset.
kohta 4: kappaleet erotetaan, jolloin jää vain negatiivinen varaus oikeanpuoleiseen kappaleeseen. Saadun kappaleen sisältämä sähkövaraus voidaan purkaa maapotentiaaliin, jolloin saadaan lisää energiaa, ilmeisesti saman verran lisää kuin kohdassa 3.
Tämä kiinostaa siksi, että testatika-generaattorin väitetään tuottavan sähköenergiaa, ja samainen ilmiö saattaa olla Searlin koneessakin. Mikäli sähköenergia eli elektronien liikemäärä maadoitustilanteissa on suurempi kuin energia, joka tarvitaan erottamaan kohdassa 4 kappaleet, niin meillä on erittäin edullinen tapa tuottaa sähköä!
Muoks: Testatikan tuotto on tekijän mukaan suurempi, kuin mitä kiekkojen pyörittämiseen tarvitaan. Eli laite tuottaa "ilmaista" sähköä. Ainoa vaihtoehto toimnnalle on se, että varauksien jakaminen (kappaleiden poisvieminen toistensa vaikutuskentästä) on vähemmän energiaa kuluttavaa, kuin syntynyt sähköteho (elektronivirta maapotentiaaliin)
Muoks: Wimshurstin kone toimii juuri näin, joskin sitä käytetään vain suurjännitteen tuottamiseen.
kts linkki wiki lontoon kielellä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wimshurst_machineja videot:
http://www.youtube.com/watch?v=Zilvl9tS ... re=related