Pohdin tätä vielä keskenäni, ja tämä on nyt lähinnä muistio. Ärsyttää, kun ei tajua.
Piirsin vielä kuvan, kun ne tuntuu auttavan selvittämään ajatuksia.
Kuvassa on taas samat komponentit: magneettinen voima ja varausten välinen voima. Kuvan magneettia pyöräytetään, jolloin vuo leikkaa johdinta. Johtimeen muodostuu varaus päiden välille. Mikäli johdin on kuvan kaltainen pätkä, tällöin tapahtumaa voitanee kutsua polarisaatioksikin. Toiseen päähän pakkautuu elektroneja, ja toiseen jää ns. aukkoja. Elektronit hylkivät toisiaan voimalla F.
Liikkuvan magneettivuon täytyy siis voittaa elektronien välinen hylkimisvoima, sekä aukkojen ja elektronien välinen vetovoima. Toisin sanoen voidaan olettaa, että magnetin pyöräyttämiseen kulunut E3 on muuttunut potentiaalienergiaksi johtimeen, ja vaikuttaa elektronien/aukkojen välillä (F1) Tilanne kuvitteellisesti pysäytetään tähän, koska muuten lopputulemana olisi vaihtosähköä, koska Magneettivuo alkaisi heikkenemään ja hetken kuluttua vuoroon tulisi toinen napaisuus.
Käänteisesti ajateltuna, puretaessa elektronien väliseen hylkimisvoimaan / aukkojen vetovoimaan varastoitunut energia, meidän pitäisi saada magneetti kääntymään takaisin. Tässä kohtaa tilanne olisi hieman sama, kuin alkuperäisessä esimerkissäni Influenssikoneen sähköntuotannossa (Tuottaako influenssi-ilmiöllä toimiva kone enemmän sähköä, kuin sen pyörittämiseen sähkömagneettisella moottorilla tarvitaan). Eli F1 + F2 = F3 Huom, tilanne on pysäytetty, ja energiat ovat vain potentiaaleja. (En tiedä, miten negatiivinen voima ilmoitetaan laskukaavassa, mutta yhteen voimat kuitenkin lasketaan)
Mennään kondensaattorirakenteeseen pari sivua taaksepäin: Kondensaattorin levyjen välissä vaikuttava vetovoima eri varausten välillä on sama kuin tässä esimerkissä , F1 + F2. Ja kondensaatoria purettaessa saadaan ulos voima F3. Nyt tämä näyttää siltä, että on aivan sama, miten sähköä valmistetaan. Aluksi oli ajatus, että influenssi-ilmiöllä saattaisi olla eri hyötysuhde, koska yhdellä kappaleella voitiin tehdä rajaton määrä varauksia. Sama koskee hieman magneettigeneraattoria: Yhdellä kestomagneetilla voidaan tehdä ääretön määrä sähköä.
Tällä päätelmällä Testatika generaattori ei toimi. Ellei siihen ilmesty jotain muuta ulkopuolelta, kuten Matti sanoi. Yksi ehdokas olisi tietenkin ilman ionisoituminen.....
Summa summaarum: Jotain tuli opittua, ja paljon tekstiä tulostettua tänne foorumiin.
Jos joku huomaa porsaanreiän tässä mallinnuksessa, niin ilmoittakoot!