vapaaenergia.com

kuva liittyenn asiaan, jossa kummatkin vaihtoehdot, kuten edellisessä viestissä koitin esittää:



"A: Kuvitellaan, että auton etupuskurissa on 1 elektroni, ja se näkee paikalleen kiinitetyn aukon, johon se haluaa mennä. Se lähtee vetämään autoa kiihtyvällä voimalla kohti aukkoa. Tällöin varausten välinen vetovoima tekee työtä määrän x.

Annetaan samalle kokoonpanolle toinen vaihtoehto:
B: Auton puskurissa oleva elektroni näkee aukon. Nyt sille näytetään oikoreitti: sähköjohdin, joka menee aukon luokse suoraan. Elektroni ei enään kiskokkaan autoa, vaan lähtee liki valon nopeudella johdetta myöten aukon luokse. mennessään elektroni tuottaa magneettikentän, jota voidaan hyödyntää kelalla. Järjestely on tehty niin, että magneettikentän vetovoima vetää autoa samaan suuntaa, kuin missä aukko on. Pääseekö auto elektronin luomalla magneettikentällä aukon luokse, kuten se pääsisi aikaisemmin mainitussa järjestelyssä? Eli kumpi tekee työtä enemmän, sähkö vai varausten välinen vetovoima?"

Yksinkertaistin vielä. Joko nyt menee fyysikollekin jakeluun? *virn* Minulla vaan loppuu palikat päässä tuossa tuon hiukkasen kohdalla, johon B vaikuttaa. Käytännön laitteessa se on rautaa, jota sähkömagneetti vetää puoleensa. Vai jauhanko tässä jotain itsestäänselvyyttä, joka ei aukene minulle? Kyseessä onkin lopunperin samat asiat?

Muoks: kuvassa 1 on siis johdin, jossa kulkee elektroni.
Kuvassa 2 vain varausten välinen vaikutus

Muoks2: Kuvassa on virhe: F1 vektorin tulee yltää elektroniin saakka, eikä jäädä johteen pinnalle.

Pohdin tätä vielä keskenäni, ja tämä on nyt lähinnä muistio. Ärsyttää, kun ei tajua.

Piirsin vielä kuvan, kun ne tuntuu auttavan selvittämään ajatuksia.
Kuvassa on taas samat komponentit: magneettinen voima ja varausten välinen voima. Kuvan magneettia pyöräytetään, jolloin vuo leikkaa johdinta. Johtimeen muodostuu varaus päiden välille. Mikäli johdin on kuvan kaltainen pätkä, tällöin tapahtumaa voitanee kutsua polarisaatioksikin. Toiseen päähän pakkautuu elektroneja, ja toiseen jää ns. aukkoja. Elektronit hylkivät toisiaan voimalla F.

Liikkuvan magneettivuon täytyy siis voittaa elektronien välinen hylkimisvoima, sekä aukkojen ja elektronien välinen vetovoima. Toisin sanoen voidaan olettaa, että magnetin pyöräyttämiseen kulunut E3 on muuttunut potentiaalienergiaksi johtimeen, ja vaikuttaa elektronien/aukkojen välillä (F1) Tilanne kuvitteellisesti pysäytetään tähän, koska muuten lopputulemana olisi vaihtosähköä, koska Magneettivuo alkaisi heikkenemään ja hetken kuluttua vuoroon tulisi toinen napaisuus.

Käänteisesti ajateltuna, puretaessa elektronien väliseen hylkimisvoimaan / aukkojen vetovoimaan varastoitunut energia, meidän pitäisi saada magneetti kääntymään takaisin. Tässä kohtaa tilanne olisi hieman sama, kuin alkuperäisessä esimerkissäni Influenssikoneen sähköntuotannossa (Tuottaako influenssi-ilmiöllä toimiva kone enemmän sähköä, kuin sen pyörittämiseen sähkömagneettisella moottorilla tarvitaan). Eli F1 + F2 = F3 Huom, tilanne on pysäytetty, ja energiat ovat vain potentiaaleja. (En tiedä, miten negatiivinen voima ilmoitetaan laskukaavassa, mutta yhteen voimat kuitenkin lasketaan)



Mennään kondensaattorirakenteeseen pari sivua taaksepäin: Kondensaattorin levyjen välissä vaikuttava vetovoima eri varausten välillä on sama kuin tässä esimerkissä , F1 + F2. Ja kondensaatoria purettaessa saadaan ulos voima F3. Nyt tämä näyttää siltä, että on aivan sama, miten sähköä valmistetaan. Aluksi oli ajatus, että influenssi-ilmiöllä saattaisi olla eri hyötysuhde, koska yhdellä kappaleella voitiin tehdä rajaton määrä varauksia. Sama koskee hieman magneettigeneraattoria: Yhdellä kestomagneetilla voidaan tehdä ääretön määrä sähköä.

Tällä päätelmällä Testatika generaattori ei toimi. Ellei siihen ilmesty jotain muuta ulkopuolelta, kuten Matti sanoi. Yksi ehdokas olisi tietenkin ilman ionisoituminen.....

Summa summaarum: Jotain tuli opittua, ja paljon tekstiä tulostettua tänne foorumiin. Jos joku huomaa porsaanreiän tässä mallinnuksessa, niin ilmoittakoot!

Piruuttas voisit tsekata Ken.in patentin
http://www.google.com/patents/about?id=DdcbAAAAEBAJ

Eipä myöskään kannata unohtaa tässä tapauksessa unohtaa
Hermann Plauson.ia, esimerkkinä:
http://www.rexresearch.com/plauson/plauson.htm
Plauson ei ollu mikään turha Jeppe
Eli jos löytyy jostain aineistoa häneltä, vois meinaan selventää.

Matti ei saanut tulemaan viestiä tänne foorumiin, mutta tässäpä se:

*Ensimmaisessa selitan induktiolakia koska se on esimerkikssa olennainen ja saattaisi auttaa mieltamaan mita tapahtuu.

*Toisessa yritan konkretisoida mita magneettinen voima on ja etta on hyvin olennaista etta sen suunta riippuu magneettisen dipolin suunnasta.
%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%



toivottavasti olen ymmartanyt oikein mika pyorii ja miten. Itse miellan, etta on virtalooppi magneettikentassa esimerkiksi kohtisuorassa sita vasten alkutilanteessa. Sen voisi tuottaa sauvamagneetti. Sitten sauvamagneettia pyoraytetaan kuten olet kuvassa ilmaissut.

Talloin tapahtuu induktio-ilmio. Syntyy jannite loopin yli joka vastaa siis ei-konservatiivista sahkokenttaa jota ei voi kuvata pelkan potentiaalin avulla. Syntyva jannite on verrannollinen magneettivuon muuttumisnopeuteen ja on siis olennaisesti dynaaminen ilmio. Jannite on siis lasna vain pyorayttamisen ajan. Tama jannite synnyttaa elektronivirta-pulssin joka kiertaa johdinta. Elektronien liike-energiaksi menee osa pyorittämiseen kaytettya energiaa. Se taas menetetaan sateilyna jota voitaisiin vaikkapa kayttaa lammittamiseen.


Helpottaisiko induktio-ilmion selkea huomioiminen tarkastelua?


Mielestani tassa ei tarvitse puhua lainkaan aukoista. Riittaa vain etta varauksenkuljettajia on johtimessa. Induktiolaki kertoo mita tapahtuu: V_ind= -dPhi/dt ja tapana on olettaa etta patee Phi= LI jolloin saadaan V_ind=-LdI/dt. Kun tiedetään johtavuus/vastus niin voidaan laskea kuinka nopeasti elektronit menettavat energiansa Ohmin lain mukaisesti ja virta lakkaa.


Tassa voi viela kysya etta magneettikentassahan vapaat elektronit kiertavat kenttaviivoja. Nytkinhan alkutilanteessa magneettikentta tunkeutuu johtimeenkin. Miksei siis kulje koko ajan virta? Vastaus on tietysti se, etta virta kylla kulkee vahan aikaa mutta vaimenee hyvin nopeasti Ohmin lain mukaisesti. Suprajohteen tapauksessa tilanne on toinen.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

Joo.

"Talloin tapahtuu induktio-ilmio. Syntyy jannite loopin yli joka vastaa siis ei-konservatiivista sahkokenttaa jota ei voi kuvata pelkan potentiaalin avulla. Syntyva jannite on verrannollinen magneettivuon muuttumisnopeuteen ja on siis olennaisesti dynaaminen ilmio. Jannite on siis lasna vain pyorayttamisen ajan. Tama jannite synnyttaa elektronivirta-pulssin joka kiertaa johdinta. Elektronien liike-energiaksi menee osa pyorittämiseen kaytettya energiaa. Se taas menetetaan sateilyna jota voitaisiin vaikkapa kayttaa lammittamiseen."

Toki näin on. Itse koitin selittää "still" hetkiä, eli aika ja liike on pysäytetty, jolloin miellän asian voimavektoreina. Näin tilanne aukeaa minulle paremmin.

"Mielestani tassa ei tarvitse puhua lainkaan aukoista. Riittaa vain etta varauksenkuljettajia on johtimessa. Induktiolaki kertoo mita tapahtuu: V_ind= -dPhi/dt ja tapana on olettaa etta patee Phi= LI jolloin saadaan V_ind=-LdI/dt. Kun tiedetään johtavuus/vastus niin voidaan laskea kuinka nopeasti elektronit menettavat energiansa Ohmin lain mukaisesti ja virta lakkaa."

Joo, aukot voi unohtaa varmaankin.

Heh, Jotenkin tuntuu, että en osaa ilmaista ajatuksenjuoksuani juurikaan hyvin. Omasta mielestäni pääsin jo mieleni päähän asiassani. Induktiolakia ei tässä mielestäni tarvitse ajatella, koska koko induktio ja sen tuottama voima/liike on tuttua sähkömoottori/generaattoripuolelta. Sen kokonaishyötysuhde on 90-95 % oikein rakennettuna.

Moi!

En tiedä, onkos apua, mutta jossakin kohdassa voi tulla vastaan, kun puhutaan vapaista elektroneista ja niiden merkityksestä (niin kuin katodisädeputkessakin, lämpöliikkeellä irroitetaan elektronit siinä tyhjiöön).

1. Jos on elektrolyyttiliuos kondensaattorin levyjen välissä --> elektrolyysi

2. a) Jos taas välissä esim. eristegeeli --> elektroforeesi, tärkeä menetelmä http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroforeesi

2. b) Jos positiivinen levy esim. lasilla/muovilla päällystetty ja muuten kuten elektroforeesissa --> vapaita elektroneja saadaan toisesta metallilevystä (elektrodi) geeliin riittävällä jännitteellä, sähkökentällä, ja erilaisia polarisoutumisia riippuen jännitteestä

2. c) Jos molemmat levyt eristetty esim. lasilla/muovilla --> ei vapaita elektroneja työkaluksi

Moi. Mikar

Joo, tuttuja melkein nuo.

Mut meinasitko 2 c kohdassa, että eristeen sisään suljetussa johteessa ei olisi ollenkaan vapaita elektroneja? vai tarkoititko, että ne ei ole käytettävissä?

Jos on metallilevy, sitten sen jälkeen vaikka lasi, ja sitten xx-aineet, ja taas lasi, ja metallilevy, niin vaikea saada vapaita elektroneja. Toki toinen lasikerros voidaan tehdä niin, että läpilyönti tapahtuu. Silloin ollaankin taas takaisin tilanteessa, että toinen levy on eristettynä ja toinen ei. Ja tapahtuman hallinta vaikeaa kikkailua läpilyönnin kanssa.

Ja tärkeää on myös, että saadaan elektroneja toiselta levyltä irti. Se onnistuu voimakkaalla sähkökentällä - jos ei ole toista eristekerrosta ole, ei näin voi tehdä, vaan tapahtuu elektroforeesi (esim. geelieristeessä) tai elektrolyysi elektrolyyttiliuksen ollessa kyseessä.

No kuinkas tämän William Hyden vehje sitten vääntää enempi tehoa kuin mitä sisään työnnetään?

http://www.rexresearch.com/hyde/hyde.htm

videokin on:

http://www.youtube.com/v/B_SI4266L5o

entäs toimisko wimshursti dielektrisen nesteen sisässä kuten tislatussa ionipuhtaassa vedessä,, tästäpä päästäänkin pyörivälevyiseen elektrolyysilaitteeseen jota olenkin jo vuosia suunnitellut.