vapaaenergia.com

En tiedä. Tuo minun ajatelma on vain tuo minun ajatelma. On paljon, mitä ei tiedetä. Olen kuitenkin hieman skeptinen tuohon Hyden laitteeseen. Ensin haluaisin nähdä tekniikan, millä on tehot mitattu. Ettei oltaisi vaan samassa tilanteessa kuin Rotoverter-viritelmän kanssa. Siinä oli kyllä 400 volttia jännite ja parhaimmillaan 10 amppeerin virta ( = 4 kW) , ja sisään meni vaan 1 kW tehoja. Ylimääräiset tehot tuli virheellisestä mittaustavasta: vaihesiirtoa ei ollut huomioitu ollenkaan. Jos virta ja jännite on 90 asteen kulmassa toisiinsä nähden, niin teho on nolla. Eli silloin kun jännite on huipussaan, niin virta on nollilla. ja kun lasketaan hetkittäinen teho, niin saadaan tulokseksi nolla. (LC-piiri)

ei tuo vaikealta näyttänyt, rakenna ja kokeile ?

mulla ei oo aikaa, pitää vääntää lämpövoimakonetta piippuun.

Korroosio on myös sähkön tekemää työtä, mutta on erikoista että


http://www.expeditiontitanic.com/#

( siellä puhutaan käsitteestä Biological Electric Generaattoreista) - mikrobit tuottaa sähköä!

yllämainitulla sivulla hienosti esitellään erään laivan jäännöksiä...

lisää aiheesta:

http://www.jbc.org/content/251/22/7072.full.pdf

Moi!

juu, aika paljon tutkitaan bakteerimoottoreita

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteerimoottori

Bakteerimoottori ja tämä BEG on eri asioita.
bakteerimoottori pyörii itse, muttei tuota sähköistä potentiaalieroa.
Mutta BEG tuottaa jatkuvan potentiaalieron.

Saipas yhdestä romiksen näennäisteho kompensointi kondensaattorista selville että 66 mikrofaradia, 415 volttia ja 50 Hz muodostaa yhdessä 3.3 Kvarin kondensaattorin. joten taajuudella 50 hz ja 415 volttia ja 1080 mikrofaradia on silloin tuo kysymäni 54 Kvar kompensointi konkka.

vastaus siis omaan kysymykseeni on että 54 Kvar konkka on sama kuin 1080 uF.

ja nyt kun mulla on noita isoja konkkia, niin tämänhän niillä saa testattua:

http://205.243.100.155/frames/shrinkergallery.html

ja voi tehdä vaikka RailGunin.

hyvä-hyvä! repesin ton ukon kuvalle tossa kolikossa 5 k jouken jälkeen
http://205.243.100.155/frames/Dimef1.jpg

Löysimpäs aarteeni uudestaan, minullahan on kuin onkin oikea kilovaarimittari:

mutta en osaa käyttää sitä, kun käyttikset puuttuu, mikähän on tuonkin keskellä olevan kahden viisarin tarkoitus, siitä pienemmästä viisarista kun sormella pyörittää niin se isompikin pyörii, ja lasi ikkunassa silläkohtaa on pikkuruinen kampi ulkopuolelle.



Uploaded with ImageShack.us

tai
http://img36.imageshack.us/img36/900/kilovari5.jpg


ALLA mainitussa linkissä on tosi kattava selvitys loistehoista ja sen kompensoinnista, tähän aiheeseen liittyvät keskeisesti KiloVaaritkin:

http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cac ... -RwhbGnRPw

tutkimus on tehty täällä Joensuussa 2008.

http://www.ncp.fi/julkaisut/.../Kontturi%20&%20Ålander.pdf

siellä puhutaan kolmannesta yliaallosta, liittyyköhän tämä jotenkin tuohon 3, 6 ja 9 avaimesta universumiin josta Tesla puhuu??

Hitusen vaille 100 TESLAN magneettikenttä:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 134929.htm

Tuohan oli jo vanha uutinen
Vajaa kuukausi sitten män rikki 100.75

Tässä linkki Los Alamosin uutiseen.
http://www.lanl.gov/news/releases/magnetic_field_researchers_target_hundred_tesla_goal.html

Tässä vielä Labran video
http://youtu.be/N0R8dyyXtTo

siviili2003 kirjoitti:Löysimpäs aarteeni uudestaan, minullahan on kuin onkin oikea kilovaarimittari:
mutta en osaa käyttää sitä, kun käyttikset puuttuu, mikähän on tuonkin keskellä olevan kahden viisarin tarkoitus, siitä pienemmästä viisarista kun sormella pyörittää niin se isompikin pyörii, ja lasi ikkunassa silläkohtaa on pikkuruinen kampi ulkopuolelle.

Jotain yleistä tietoa tuttu osasi kertoa.
Nykyisin loistehon hinnoittelu on ehkä joiltain osin muuttunut, mutta aiemmin siinä oli joku raja (oliko ollut esim. puolet pätötehosta?), jonka jälkeen laskua alkoi kertyä.

Laskurikiekoille kertyi lukemia loistehon mukaan normaalin kWh-mittarin tapaan. Lisäviisarit kiertyivät osoittamaan hetkellistä huippukulutusta ja jäivät siihen, ellei vieläkin korkeampaa piikkiä ilmennyt; eli näyttivät laskutuskautena ilmenneen (nollauksen jälkeisen) hetkellisen kulutushuipun.

Huippulukemalla oli merkitystä sikäli, että se osaltaan määräsi kVArh:n hinnan.


Huipputehoviisarit nollattiin ilmeisesti mittarinluennan yhteydessä. Saattoi olla joku blommaus suojana.

Jotain tuollaista.