Köyhdytetty uraani on ydinvoimaloissa käytettävän uraanipolttoaineen tai ydinasemateriaalin valmistuksessa syntyvä sivutuote. Luonnon uraanista tai käytetystä polttoaineesta on tällöin poistettu fissiokelpoista uraani-235-isotooppia. Köyhdytettyä uraania käytetään suuren painonsa ja lujuutensa vuoksi esimerkiksi ammuksissa, tankkien suojamateriaalina, sairaaloissa säteilylähteiden suojamateriaalina, lentokoneissa ja laivoissa painoina. Ammuksissa köyhdytettyä uraania käytetään sen läpäisyominaisuuksien, ei radioaktiivisuuden takia.
Uraani on raskasmetalli, jonka kaikki isotoopit ovat kemiallisesti myrkyllisiä. Köyhdytetty uraani on vähemmän radioaktiivista mutta kemiallisesti yhtä myrkyllistä kuin luonnon uraani.
STUKin sivuilta löytyi yllämainittu tieto.
Kiintoisintahan tässä on se että Uraani on lyijyäkin parempi suoja radioaktiivista säteilyä vastaan.
Ja sitä todella käytetäänkin siihen, nyt herää kysymys, onko ydinvoimaloiden betoni tehty Uraani 238sta?
Tuolla Enon suunnalla on toinenkin paikka missä tehty tutkimuksia, siellä räjäytetty kalliota ja tutkittu mitä näytteistä löytyy:
Pesäkkeestä otettiin ampumalla suuri näyte, josta määritettiin
15,5 % Fe, 19,1 % S, 0,02 % P205 , 1308 ppm Co, 1537 ppm Cu, 284 ppm Ni,
1205 ppm Pb, 20 ppm Zn, 83 ppm Ag, 660 ppb Au, 41 ppm Mo 73 ppm U ja 0 ppm
Th.<<
ppm = part per million
Täytyypä sanoa että kaikkea muuta löytyy merkittäviä määriä, mutta sitä säteilevää ei juuri mitään.
Sitten taas joitakin pikivälke esiintymiä paikoittain noin puolen neliömetrin alalla (uraanin arvioitu kokonais määrä koko alueella enintään 10 tonnia) joissa otetuissa näytteissä Uraania peräti 1 - 15 prosenttia, tästä syystä GTK ei suosittele kaivoksen perustamista koska mitään rikasta suonta ei löydetty (Paukkajan juttu oli ihan eri asia, sieltä saivat 30 tonnia uraaania ja enemmänkin olisi saatu, mutta silloisilla rikastusmenetelmillä hukkaprosentti oli suuri, ja suurin osa siitä uraanista on nyt lähilammen pohjasedimentissä).
>>Itse Unimontun reunoilla oli vielä löydettävissä montusta nostettuja
radioaktiivisia kiviä. Moreeni on kuitenkin niin paksu tässä kohdassa,
ettei aikanaan lapiopelillä kaivamalla oltu päästy kallioon asti.
Unimontun vieressä luoteispuolella sijainnutta monttua syvennettiin ja
jatkettiin länteen, mutta kesän 83 töissä käytetyn traktorikaivurin
rahkeet loppuivat juuri kun oli päästy kallioon 4,5...5 m syvy'dessä.
Montusta otettiin noin 50 pala- ja sydännäytettä kalliosta, paikalleen
rikkoutuneesta kalliosta ja lohkareista: 12 näytteessä oli uraania
runsaasti, 1,0...15,14 %, ja heikommissakin paloissa oli 0,03...0,98 % U.
Kaivanto osoitti siten puhkeaman sijainnin, ja siitä nostettujen
radioaktiivisten kivien uraanipitoisuudet vastasivat viuhkan 2 lohkareissa
aikoinaan (valituista näytteistä) määritettyjä hyviä pitoisuuksia.
Puhkeaman laajuus ja mineraaliutuman asento jäivät kuitenkin
selvittämättä; mineraaliutuma nimettiin Unimontuksi
Lähde:
http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/m06 ... 9_1_60.pdf