Toi vety-happikaasu imploosio käsiteltiin tossa Papp:n engine ketjussa alkupuolella. Kyseessä oli joku vaahtomainen juttu, mutta periaate on sama.
Lainaus:
"Vielä tuosta kondensoitumisesta. Kondensaatio luovuttaa saman energian, mikä on tarvittu höyrystämiseen. Jos ajatellaan sylinteriä, joka oli videossa. "vaahto" poksautetaan sähköpurkauksella. Todennäköisesti vaahtokuplat sisältää vetyä ja happea. Nämä palaa muutuen vedeksi. Reaktio vaihe vaiheelta: Sähköpurkaus hajottaa osan kuplista, ja niistä vapautuu vetyä ja happea (osa kuplista saataa sisältää pelkkää happea ja toiset pelkkää vetyä, ja jotkin valmista seosta) Sähköpurkaus muodostaa myös kipinän, joka sytyttää kaasun palamaan räjähdyksen omaisesti. Loputkin kuplat hajoaa, ja kaasu palaa vedeksi.
Seuraavaksi todennäköisesti vesikaasun määrä sylinterissä on lämpötilaan nähden liian suuri, jolloin sillä on valtava tarve tiivistyä johonkin. Tiivistymis-ilmiössä tarvitsee olla tiivistymisydin, jokin hiukkanen tai pinta. Vesikaasu ei tiivisty itse itsensä ympärille, aluksi. Sylinterin pinnat edustaa tätä tiivistymispintaa, ja myös sylinteriin ilman mukana tulleet hiukkaset. Hiukkaset silittää näkyvän sumun reaktion jälkeen (videossa
http://www.youtube.com/watch?v=Qi1foaqn8Eo )
Eli lopunperin sylinterissä olevan aineen tilavuus pienenee tarkkaanottaen sylinteriin tuodin vaahdon sisältämän vety-happikaasun verran, miinus jäljelle jäävän veden osuus. Eli jos kaasua tuodaan 10 ml, ja reaktion jälkeen jää jäljelle 1 ml vettä, tilavuus on muuttunut -9 millilitraa.
Energiavirtaukset: Vetykehittimessä käytetty sähkö muuttuu lämmöksi videon sylinterissä. Jos vety-happiseosta ajatellaan polttoaineena, niin kyseessä on polttoaineen ylempi lämpöarvo. (Ylempi lämpöarvo tarkoittaa savukaasun kondensoimista.) "