Keitokset ja kemialliset reaktiot

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 12.09.2012 23:09

Voisiko jussi kertoa meille kuinka suuri prosentuaalinen tyhjö tuo luku ilmoittaa???

"imemällä vakuumipumpulla säiliöön 400 kP:an alipaine";

JAAHA JAAHA, Siellä onkin ympäristöluvassa virheellistä tietoa, sillä eihän 400 kP alipainetta ole edes mahdollista saavuttaa, paremminkin 40kP on oikea luku.

kävin etsistelemässä tietoa tuolta mutta en nyt mielestäni saanu sieltäkään selville oikeaa tietoa:

http://www.wexon.fi/sivu.php?id=66

Edit: SIIS kun mulla on vaan sellainen alipainetta osoittava mittari jossa lukemat on miinusmerkkisiä, eikä siinä asteikko ole kP:nä vaan baareina, eli ilmakehinä, mittarissani lukemat alkaa normipaine 0, ja päättyy optimityhjön näyttämään -1.0, käytännössä viisari aloittaa puolikkaan kierroksensa, kohdasta nolla (0), mittarin oikeasta laidasta, ja siirtyy vastapäivään kohti lukemaa -1.0, sen mukaan kuinka paljon alle tämän ulkoilman paineen mennään (1atm).

niin kysymys kuuluu; kun puhutaan 400 kP:n alipaineesta, niin minkä lukeman kohdassa täytyy mittarini viisarin silloin olla?

Nyt ITSE vastaan OMAAN KOMPAKYSYMYKSEENI, siis alipaine mittarini olisi pyörähtänyt takaperin noin 4 kierrosta, mikä ei tietenkään OLE MAHDOLLISTA.
Viimeksi muokannut siviili2003 päivämäärä 13.09.2012 20:19, muokattu yhteensä 2 kertaa
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja jussik5 » 12.09.2012 23:49

Ny meni yli tällaasen sekatyömiehen hilseen.
Osaisikko muotoilla kysymyksen sillai että tällaanen maalaisjuntti
osais kysymykseen vastata ;)

Kuva
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Sundancekid » 13.09.2012 03:27

Mihinkäs tuosta zeoliitti putkesta ohjataan ne siihen jääneet typpi ja hiilidioksidi? Typen voisi hapettaa typen oksideiksi ja ohjata vesi/vetyperoksidi liuokseen, ja näin ollen saisi samalla myös typpihappoa? :D
De Investigatione perfectionis...^^
Sundancekid
 
Viestit: 29
Liittynyt: 07.08.2012 03:46

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Sundancekid » 13.09.2012 03:30

Toisaalta tuon typpihapon tuottamiseen hapen avulla on myö olemassa sellanen prosessi kun birkeland eyde prosessi jossa suljettuun astiaan muodostetaan valokaari ja sen läpi puhalletaan happea, joka taas ohjataan vesi astiaan, johon muodostuu typpihappoa, tai jotenkin näin se kait meni... ^^
De Investigatione perfectionis...^^
Sundancekid
 
Viestit: 29
Liittynyt: 07.08.2012 03:46

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Vipunen » 13.09.2012 04:22

siviili2003 kirjoitti:Kukahan osais mulle kertoa miten metanolia tehdään vedystä ja hiilimonoksidista?


Tietääkseni Kalmarin Erkillä on risetti miten sitä tehdään biokaasusta, muistaakseni siinä käytettiin häkää myös. Mielestäni helpointa on tehdä kiljua ja tislata se metanoliksi "vähäisellä lämmöllä" eli siinä 66 C asteella. Tai rakentaa sellainen kolonni, jossa "kilju" johdetaan tislauskolonnin yläpäästä pannuun, jolloin se matkalla ennen astian pohjaa kuumenee tislaushöyryjen vaikutuksesta tislauslämpöön. Kolonniin voidaan tehdä neljä ulosottoa tislauslämpötilojen mukaan, alin on metanolin, seuraava etanolin, kolmas veden ja neljäs butanolin tiputuksellle. Butanoli tosin vaatii huomattavasti korkeampaa n. 135 C asteen lämpötilaa.


Sundancekid kirjoitti:suljettuun astiaan muodostetaan valokaari ja sen läpi puhalletaan happea


Samaista menetelmää käytetään hapen hajaannuttamiseen "reaktiiviseksi hapeksi" O kolmoseksi eli otsoniksi, siinä happi puhalletaan putkeen jossa on korkeajännitteinen valokaari. Myös sama menetelmä toimii vedyllä ja joka hajaannuttaa vetyatomin. "Reaktiivisella vedyllä" saadaan 5000 C asteinen hitsausliekki aikaan.
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.09.2012 07:23

Vipunen vois vielä vähän jatkaa tuosta Otsonista, ja kertoa halvan ja helpon keinon valmistaa vetyperoksidia, yli 33% konsentraatiolla ;)
(ilman että tarvii hankkia lähtöaineeksi ensin bariumperoksidia)


#

Löysinpäs oikein mahtavan hienon linkin jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti kuinka laboratorioon rakennetaan ihan oikea Fisher-Tropsh prosessi, ompa siellä kivoja kuviakin,(kuten sivulla 35) uunina näkyy olevan muoviruiskupuristuskoneen lämpömuhvi, kaikki tämä selvällä Suomen murteella (Great).

https://publications.theseus.fi/bitstre ... sequence=1

tosta ny vaan omaa väkkärää väsäämään että pääsen omilla löpöillä liikenteeseen, (saattaa olla vaikeaa löytää paineastiaa joka kestää räjähtämättä 10 - 60 baarin painetta, lämpötiloissa alle 350 astetta celsiusta) katalyytit ei näytä olevan mikään propleemi, kännykän lipo-akkuja vaan purkamaan ja sullomaan kyseinen kopolttimättö siihen paineputkeen, ja sitten reaktiopaineastia paksujen mineraalivillojen sisään ja kanaverkkoa ympärille.

Reaktio on tuon tekstin väittämän mukaan lämpöä tuottavaa, siis eksoterminen (tarkoittaako tämä sitä että syntyvä hiilivety esim diesel, löpö, on polttoarvoltaan alempaa kuin lähtöaineet yhteensä samassa painosuhteessa? ei varmaankaan tilavuus suhteessa, sillä lähtöaineet on kaasuja mutta lopputuote on neste) jos se kerran puskee lämpöö eksotermisesti ulospäin???
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.09.2012 08:37

Sundancekid kirjoitti:Mihinkäs tuosta zeoliitti putkesta ohjataan ne siihen jääneet typpi ja hiilidioksidi? Typen voisi hapettaa typen oksideiksi ja ohjata vesi/vetyperoksidi liuokseen, ja näin ollen saisi samalla myös typpihappoa? :D


siis tämä hapenerotusmenetelmä perustuu kaasujen erilaiseen viskositeettiin, happikaasu on pienimolekyylisenä huomattavan liukkaammin etenevä kaasu kuin esim typpi kaasu(raskasliikkeinen) tai hiilidioksidi.

> Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi <

yllämainittu liittyy tähän zeoliittiputken toimintaan siten että sitä käytetään myös materiaalitutkimuksessa spektrophotometrin kanssa.

kun halutaan tutkia jonkin kaasuseoksen sisältämät eri kaasut, on ne eroteltava toisistaan, tähän käytetään viskositeetti erottelijaa, kemiantutkimuksessa käytetään esim aivan tajuttoman ohutta ja pitkää kapillaariputkea kaasujen erotteluun jolloin ohuessa virtausputkessa eri viskositeettiset kaasumolekyylit virtaavat eri nopeuksilla kapillaariputken läpi, ja eri kaasut tunnistetaan kapilaariputken ulostulon suulla spektrofotometrisellä laitteella, jolloin eri kaasujen esiintyvyys mittapään alueella ajallisesti, tuottaa tuloksen siitä, ensinnäänkin mitä kaasuja kaasuseoksessa oli ja virtausaikojen perusteella, verrattuna kokonaisvirtausaikaan, voidaan laskea myös niiden suhteelliset osuudet kokonaiskaasumäärässä joka oli tutkimuksen kohteena.

Mutta vastaus varsinaiseen kysymykseen <Mihinkäs tuosta zeoliitti putkesta ohjataan ne siihen jääneet typpi ja hiilidioksidi? >on lyhykäisyydessään tämä:
Zeoliitti putki sisältää massaa joka on melkein nanopartikkelikokoa,se on lähes pallonmuotoista, niiden pallojen välistä eroteltava kaasuseos joutuu kulkemaan todella paljon mutkitellen, jolloin tässätapauksessa happi kaasu ehtii todella paljon muita kaasuja edelle, läpi puhallus lopetetaan ennenkuin typpikaasu ja hiilidioksidi ehtivät ulostulo aukolle, jolloin kaasun virtauksen suunta muutetaan ja happikaasulla pusketaan yhdessä alipaineen avustuksella zeoliittiputkessa olevat typpi ja hiilidioksidi takaisin sinne alkupäähän, jossa ne pukataan prosessiputken ulkopuolelle (huomio takaventtiili).

tästä toiminnasta pitäs piirtää joku kuva että hitammatkin tajuaisi miten tää menee .
no minäpä piirsin kuvan


Kuva

zeoliittihappi.jpg

#
minkäslaista suodatinta suosittelisitte tuohon kalvokompuran eteen?

pitäs olla kosteuden imevä, väkevällä rikkihapollahan sitä kemiassa kuivaillaan kaasuja, mutta nyt ei varmaan tässä voine käyttää?

Mistäs saisin pakkaus silicaa, siitä vois tehdä panoskuivaimen, eli regeneroidaan panos aina kuivaksi jollain lämmitysvastuksella, käytön väliaikoina,
pakastettu pakkasilmahan se kuivaa olis myös jos pistäs ottoletkun pakastearkkuun, ;)

Edittiä: Nyt sain tietää että 400kP on sama kuin 4 baaria, ja samalla tajusin että tuolla Talvivaaran kaivoksen happitehtaan ympäristöluvassa on "räikeä" virhe, sillä eihän 4 baarin alipainetta ole olemassakaan!!

Siellä on sattunut jollekkin ny virhe (vaikka onhan se Talvivaara muistakin virheistään kiinni jääny) niinkun muutaman kertaluokan ylisuuren päästön (natriumsulfaatin päästöt kuuteen järveen) sekä tappoi yhden työntekijänsä rikkivedyllä, jne jne.

Mutta asiaan, siis luulisin oikeammin oikean arvon olevan 40kP alipaineen, jolloin se on sama kuin 0.4 baaria.
Viimeksi muokannut siviili2003 päivämäärä 13.09.2012 20:09, muokattu yhteensä 2 kertaa
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Vipunen » 13.09.2012 19:57

siviili2003 kirjoitti:Vipunen vois vielä vähän jatkaa tuosta Otsonista, ja kertoa halvan ja helpon keinon valmistaa vetyperoksidia, yli 33% konsentraatiolla ;)
(ilman että tarvii hankkia lähtöaineeksi ensin bariumperoksidia)

Reaktio on tuon tekstin väittämän mukaan lämpöä tuottavaa, siis eksoterminen (tarkoittaako tämä sitä että syntyvä hiilivety esim diesel, löpö, on polttoarvoltaan alempaa kuin lähtöaineet yhteensä samassa painosuhteessa? ei varmaankaan tilavuus suhteessa, sillä lähtöaineet on kaasuja mutta lopputuote on neste) jos se kerran puskee lämpöö eksotermisesti ulospäin???


Koetan ettiä mitä tuosta "vetysuperoksidista on muistiinpanoissani, jos on... Joka tapauksessa vilkaisin mitä wikissä siitä kirjotetaan. Kynsisieneen käyttävät ja pään valkaisuun sekä kynsilakan poistoon, rakettipolttoaineena. Voimakas hapetin mutta myös pelkistäjä eli amfoteerinen kuten vesikin sekä esim. sinkki ja alumiini. Eli voi toimia happona tai emäksenä.

Eksoterminen tarkoittaa että energiaa saadaan enemmän mitä valmistamiseen kuluu. Esim. alumiinin valmistamiseen kuluu runsaasti energiaa ja jos se käytettäisiin polttoaineena, siitä saadaan enemmän energiaa irti mitä valmistukseen kuluu. Myös "kossun" valmistaminen on eksoterminen tapahtuma.

Endoterminen tarkoittaa päinvastaista, valmistukseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan takaisin.
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.09.2012 20:55

Vipunen kirjoitti:
siviili2003 kirjoitti:Kukahan osais mulle kertoa miten metanolia tehdään vedystä ja hiilimonoksidista?


Tietääkseni Kalmarin Erkillä on risetti miten sitä tehdään biokaasusta, muistaakseni siinä käytettiin häkää myös. Mielestäni helpointa on tehdä kiljua ja tislata se metanoliksi "vähäisellä lämmöllä" eli siinä 66 C asteella. Tai rakentaa sellainen kolonni, jossa "kilju" johdetaan tislauskolonnin yläpäästä pannuun, jolloin se matkalla ennen astian pohjaa kuumenee tislaushöyryjen vaikutuksesta tislauslämpöön. Kolonniin voidaan tehdä neljä ulosottoa tislauslämpötilojen mukaan, alin on metanolin, seuraava etanolin, kolmas veden ja neljäs butanolin tiputuksellle. Butanoli tosin vaatii huomattavasti korkeampaa n. 135 C asteen lämpötilaa.


Sundancekid kirjoitti:suljettuun astiaan muodostetaan valokaari ja sen läpi puhalletaan happea


Samaista menetelmää käytetään hapen hajaannuttamiseen "reaktiiviseksi hapeksi" O kolmoseksi eli otsoniksi, siinä happi puhalletaan putkeen jossa on korkeajännitteinen valokaari. Myös sama menetelmä toimii vedyllä ja joka hajaannuttaa vetyatomin. "Reaktiivisella vedyllä" saadaan 5000 C asteinen hitsausliekki aikaan.


<menetelmä toimii vedyllä ja joka hajaannuttaa vetyatomin>

korjaisin tuota lausumaa niin että ei se vetyatomia hajaannuta, vaan vetymolekyylin, kahdeksi erilliseksi vetyatomiksi, niin jos et tiänny että useammat atomit ei viihy yksinään vaan muodostaa vaikka samanlaisen kaverinsa kanssa molekyylin jos muita parempia vaihtoehtoja ei löydy.

Ja sitten vielä yksi pointti joka täytyy jokaisen itteään kunnioittavan kemistin tietää, eli MOLEKYYLIT EIVÄT MUODOSTA YHDISTEITÄ! anteeksi huudahdukseni. :)

Mihinkään kemiallista reaktiota kuvaavaan kaavaan ei kuitenkaan kirjoiteta että alkuaineet on atomitilassa muodostaessaan yhdisteen, vaan kaavan esitystapa vetää maallikon harhaan.

Syytä, miksi kaksi erillistä vetyatomia yhdistyessään happiatomin kanssa tuottaa yli 5000 asteen C lämpötilan ei tiedetä, tätä samaa ei kuitenkaan tapahdu kun reaktio alkaa molekyylivedyllä, siis kun molekyylivety joutuu hajaantumaan ensin kahdeksi erilliseksi vetyatomiksi, voidakseen yhdistyä yhden happiatomin kanssa, HHO

Noopelilla palkittu Irving Langmuir näitä yhdistymis ja hajaantumis energioita tuolla kultaisella 1930 luvulla pähkäili, ja kirjoittipa siitä ilmiöstä raporttiakin sekä julkaisi mittaustulokset, niitä mittauksia toistettiin ja toistettiin, mutta anomalia (epä-yhdenjohdonmukaisuus) vain ilmeni edelleen, nykyiset kemistit ja fyysikot ei enää yritä ratkaista sitä ongelmaa, vaan anomalia lakaistaan opetuksessa "maton alle", asiaa käsitellään yliopistotason kemian opetuksessa teoreettisella tasolla, eikä kyseistä anomaliaa mainita ollenkaan.

Tiedän mitä puhun, sillä olen keskustellut asiasta Tampereen Teknillisen korkeakoulun rehtorin kanssa, joka sanoi että heidänkin piti lopettaa koulussaan hyötysuhdemittaukset vedyllä, koska anomalia oli selittämätön! Säilyttääkseen uskottavuutensa opinahjona, kun eivät kyenneet "yhtenä kysymysmerkkinä" oleville oppilaille selvittämään miksi jokaisessa mittauksessa energiaa tuli aina enemmän takaisinpäin kuin mitä sitä HHO elektrolyysissä kului.

Olen myös kokeillut pullovedyllä tätä kuumennusta ja verrannut sitä vielä tuon omistamani vetyelektrolyysihitsauslaitteen kuumennuskykyyn.

Pullovedyllä saan hädintuskin raudan punahehkuun kun taas Vetyhitsauslaitteeni höyrystää mennen tullen minkätahansa materiaalisen kappaleen, jopa Wolframin!

linkki Langmuirin tutkimuksiin tästä asiasta, Artikkelina toim. Nicholas Moller

http://www.gifnet.org/articles/Langmuir ... drogen.pdf
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.09.2012 21:53

Onkos kuinka moni foorumilainen kuullu koskaan mitään tämmöisestä käsitteestä kuin Tasapainoyhtälö?

Kuva

tasapainoyhtälö.jpg
#

sillä kuvataan kemiallisen reaktion etenemistä johonkin suuntaan.

Suuntaan vaikuttaa reaktiotilan lämpötila, paine ja katalyytti (joskus myös ulkoiset tekijät, kuten magneettikenttä, sähköstaattinen kenttä, radioaktiivinen säteily, ionisaatio).

ylläesitetyssä kuvassa esitän että alle 500 asteen Cels. lämpötilassa kemiallinen tasapainoreaktio on vahvasti hiilimolekyylin puolella, ja taas yli 800 asteen Cels. lämpötilassa tasapainoreaktio on vahvasti kahden erillisen hiiliatomin puolella, silloin kun paine on reaktiotilassa 1 atm.

Painetta muuttamalla tasapainoreaktion kaavan lämpötilarajat muuttuvat jompaan kumpaan suuntaan.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

EdellinenSeuraava

Paluu Kemia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa