Oletin että puhuimme puunkaasuttamisesta, häkäkaasuksi, emme sen esikaasuttamisesta hiilibriketeiksi ja metanoliksi, etikkahapoksi, ammoniakiksi, terpentiineiksi... vedyksi.
Kuitenkaan puussa ei ole näitä esikaasuuntuvia, palavia ainesosia niin paljoa että niillä auto kulkisi, vaan hiilimonoksidi antaa sen perusvoiman, vetyä ja muita palavia höyryjä käytetään moottori hetkellisen kiihdytyksen tarpeisiin.
Puupöly sellaisenaan ei männänpäällä töitä tee.
edit: tämä kuvaaja varmaan kertoo kaiken olennaisen, vaikka ei saksankieltä osaisikaan
http://www.oxycoal.de/index.php?id=1243Löysin lisäksi sellaisen tietolähteen joka voi tukea jussin näkemystä puun kaasuuntumis lämpötilasta, nimittäin jos puukaasuttimen sisä atm vedetään alipaineeseen, esim 0.1 bar, hiili tosiaan kaasuuntuu mieluummin hiilimonoksidiksi kuin hiilidioksidiksi ja alle 500 astetta celsiusta.
Jussilla on siis puukaasari joka kestää vakuumiin imemisen (jälleen arvailua), jussi ei voi kuvaakaan omastaan laittaa, koska muuten vaarantuu mallisuojan saaminen.
Jussin systeemi voi tietysti näiden ongittujen tietojen valossa olla niinkin että hän kaasuttaa puuta vakuumissa (siis kuivatislaa) umpisäiliössä, ulkopuolisella kuumennuksella, sillä puu sisältää näitä alkuaineita näissä prosenttisuhteissa: C 50%, H 6%, O 44%, N 0,1%
jolloin näemme että puun kuivatislaaminen onnistuu niinkin koska puu sisältää 44% sitoutunutta happea, jolla on mahdollisuus yhtyä hiileen jota on 50%
Jussia kuitenkin kiinnosti tämä minun tynnyri puukaasarini ja varsinkin ne liekkikuvat, niin ja se että vakuumia minäkin tässä käytän, vaikka en mitenkään erityisen voimakasta, ehkä vain 0.9 atm, en tiedä, pitäisi kai mitata.
tietolähde: Arvi Talvitie: Kemian teknologia 1 sivut 153 - 159
kyse on Boudouardin tasapainoreaktiosta hiilen kaasuttamisessa.