puupöly käyttö polttomoottorissa?

[Vipunen]

Puupelletin sijasta voisi olla mielenkiintoista kaasuttaa seospellettiä jossa on puolet puuta ja toinen puoli turvetta. Tuossa turpeessa on mielenkiintoisinta sen sisältämä rauta ja siihen kun sumutetaan vielä vesihöyryä niin a´vot...

"Turve on biomassaa, josta noin 90 % on vettä, happamuus 4.0 – 5.0. Turpeen kemiallinen koostumus on monipuolinen. Se sisältää lähes 200 erilaista ainetta. Turpeessa on paljon mineraaleja ja useita eri alkuaineita, kuten alumiinia, rautaa, mangaania, vanadiinia, bariumia, fosforia, kalsiumia, kuparia, piitä, sinkkiä, magnesiumia ja seleeniä".

Näistä rauta on yleisin ja 1800-luvun lopulle asti suoalueet ja järvet olivat merkittäviä alueita raudan nostolle. Esimerkiksi järvimalmia saatettiin nostaa yhden päivän aikana jopa 2000 kiloa, eli saman verran mitä Kiirunassa louhittiin. Suo- ja järvimalmi on lisäksi uusiutuva luonnonvara ja nosto tapahtui 10 vuoden välein. Jatkosodan aikana mm. Saksalaiset olivat kovasti kiinnostuneita turpeesta ja mahdollisuudesta valmistaa siitä polttoainetta. Pitivät sitä jopa parempana kuin kivihiiltä.

Lämmittämiseen olen käyttänyt puupellettiä ja siitä edullisempaa seospellettiä. Yksinkertaisella lisälaitteella ja luonnon vedolla pelletti kaasuuntuu ja palaa suhisevalla liekillä. Puuta kun polttaa kaasuttamalla, se antaa voimakkaan jymisevän äänen. Kokeilin myös pelkkää turvepellettiä, mutta tulin siihen tulokseen että seospelletti on parempaa ja siksi, että se antaa puusta johtuen hyvin pitkän liekin (ketunhännän) lämmittäen kattilan vesitilaa paremmin. Pelkkä turve palaa lyhyellä liekillä ja ei siten kuumentanut kattilaa yhtä tehokkaasti. Suurin ongelma mikä turve- ja seospelletissä on, on sen sisältämä rauta. Tai oikeastaan se ei ole ongelma, päin vastoin. Ongelma tulee silloin kun avaa esim. tuhkaluukun ja kylmä ilma pääsee äkisti jäähdyttämään sen arinaan kiinni. Näihin klöntteihin ottaa myös magneetti hyvin kiinni. Siihen piti kehitellä muutama rautalevy että lämpö pysyi tallessa ja se ei päässyt jämähtämään. Myös arina on yhden talven kulutustavaraa, siinä missä lasi sulaa niin arina vähintään vääntyy luokalle. Tuon turpeen sisältämä rauta antaa myös mielenkiintoisen mahdollisuuden, kun siihen johtaa vesihöyryä. Palamisääni muuttuu teräväksi kun höyrystynyt vesi kohtaa turpeessa olevan raudan. Saksalaiset sen hoksasivat kun kehittelivät raketteihinsa polttoainetta, vesihöyryä kun johtaa hehkuvaan rautaan, happi ja vety erkaantuu ja kattilan kaltaisessa palamisprosessissa yhtyvät myös samantien. Myös kattilan sisustaan kertynyt "karsta" katoaa.

Kokeilin erikseen toisio ilmanotosta sumuttaa suoraan liekkiin vesihöyryä, tuloksena oli palamisen tupalaantuminen. Nyt on pitkään ollut mielessä tuon jatkokehittely, jossa veden esilämmitys tapahtuu piipun ja kattilan pakokanavasta. Höyrystäminen huoltoaukosta jolloin liekki nuolee painekattilaa. Ennen höyryn pesään sumutusta, väliin voisi vielä laittaa Teslaturbiinin jauhamaan sähköä...

Linkki videoon jonka kuvasin pari tuntia takaperin "keinovalossa". Kattilassa palaa puu ja muu kaasuttamalla. Palaminen on niin puhdasta että ulkona savupiipusta ei tule lainkaan savua:

http://vapaaenergia.ning.com/video/puukaasun-palaminen

[mikar]

Moi!

Pinta-alalla on merkitystä moniin ominaisuuksiin. Ja sitä käytetään hyväksi esim. suodatuksessa.

Onhan se tomusokerikin erilainen kuin muu sokeri, ainakin prosessiominaisuuksiltaan ja tippaleivän päällä.

Nyt on kuitenkin elementtitalojen aikaa, eli piparkakkutalojen. Jokos ootte saaneet ruskean sulan. lasimaisen sokerin takaisin kiteiseksi.

Hyvää perjantai-illan jatkoa!

[jussik5]

Ei tuu mitään

Joka kattila on sokeriliemessä ja sotkussa.
Emäntä hermostuu.

[penttinen]

Hmm.. Mielenkiintoista. Turvepelletin aheuttama kuumuus todella rikkoo paikoja. Joissakin kattiloissa on tehty savukaasun kierrätys, jolla jäähdytetään arinaa. Tämä tietenkin vaatii hieman enemmän konvektio-osalta tulipintaa, koska kaasun nopeus kasvaa. Mutta kun kyseessä on automaattinen arina, niin kustannussäästö on selvää. (Siis n 150 asteista savukaasua työnnetään arinan alle, jolloin se jäähtyy, koska ensiöilman virtaama ei muten sitä jäähdytä riittävästi)

Itse olen kanssa polttanut turvepellettiä, ja sintraantuminen on ongelma normaalissa palopäässä. Kaasutuksessa se ei liene enään aiheuta ongelmaa.

Kiinostaako jotain osallistua kimppaan, mikäli piirrän ja teetän Tesla-turbiinin osia tuossa paikallisella metallifirmalla? meinasin ensi-viikolla ehkä piirtää kuvat cadilla. Mitoitusohjeita otetaan vastaan... Oikeastaan levyjen välit on hieman kysymysmerkki vielä. (siis pajonko on ilmarakoa. Muuten kuvia tuntuu olevan netissä aika runsaasti. meinasin pysytelä mahdollisimman alkuperäisen rakenteen kanalla.

[penttinen]

raudan ruostumisessa vapautuu vetyä. Toimiiko rauta tässä katalyyttinä? vai kuluuko rautaa reaktiossa paljonkin?

[Vipunen]

Luin kymmenen vuotta takaperin kemiaa melkoisen ahkerasti ja se oli mainittu sodan jälkeen painetussa kemiankirjassa. Saksalaiset valmisti vetyä kahdella tavalla, toinen oli höyryn johtaminen hehkuvan hiilen yli (kaupunkikaasu) ja toinen tämä hehkuvaan rautaan sumutus. Muistaisin että turve mainittiin tässä yhteydessä mutta siinä muistini hieman pätkii, näistä menetelmistä toiseen riittää vesisumu. Kirjassa ei mainittu sen kummemmin, miten rauta siihen reagoi joten olen järkeillyt että mielestäni hehkuva rauta toimii katalyyttinä. Kuumaan kattilaa muuten varoitetaan jäähdyttämästä vedellä . Jussin mainitsema rosterin reaktio on myös mielenkiintoinen, mutta toisenlaisessa laitteessa ja siitä myöhemmin.

Laitoin uuden keskustelun teslaturbiinista.

[siviili2003]

Itte Ukko Dieseli oli just kehittämässä hiilipölyllä käypää moottoria, kun tuuppasivat ukon mereen tuolla englannin kanaalia ylittäessä, joidenkin mielestä Ukko Diisseli oli vaarallinen mies höyrykoneen valmistajille.
kävis kai siihen hiilipölyn tilalle vaikka puuhiilipölykin.

Tuolla räjäyttäjä kommando joukoissa antavat hyvät ohjeet laivan upotukseen:
Että kun asentaa sen kymmenen pötköä dynamiittia sytytyslangan päähän, niin sanovat että pitäs hakea laivan keittiöstä vehnäjauho säkkiä räjähteen päälle, ja sydeemi pitäs sijoittaa avaraan rahti tilaan, niin jo vot, uppoo paatti pienelläkin räjähdemäärällä,
kun syntyy pölyräjähdys joka murtaa laipiot.

Kyllä sen puukaasu auton renkaan saa sutimaankin, kun heittää konehuoneeseen 40% tehokkaamman koneen kuin mitä alkuperäinen on.

on siihen muitakin keinoja, kun tarttee tehoa suditteluun niin panee puukaasuttimen kylkeen pikku suuttimen just hiilletysvaiheen alapuolelle, ja siitä kautta syöttää tehontarpeen aikaan vaikka jäteöljyä, niin jopas jottai kun tehoja tuosta vaan hupsista alko löytyä, saa siinä sopivasti hävitettyä myös ongelmajätteet (jäteöljyt).

Tesla turbiiniin vois kytkeä Garretin Remmiahtimen, paineistamaan sitä palopesää, ja ahtimelle variaattori veto, jolla saadaan alkukierroksille kovat paineet. ei se nyt niinkään monimutkainen ole rakentaa.
mulla on joku kirja jossa oli piirrokset kuinka homma toteutetaan, piirrokset jostain 60 luvulta.

[siviili2003]

Eikös vois ajatella että ruikkis vettä tulikuuman valurautasen pakosarjan päälle ja ottas siitä imusarjaan imuilman aina kun tarviis hiukka lisäpotkuja kiihdytykseen, josko se valurauta katalysois sen verran vetyä?

[Vipunen]

"ruikkis vettä tulikuuman"

Tamperelainen Tauno Nurmi rakensi 1960 luvulla 350 kuutioisen V8 moottorin ja asensi sen Nortonin Featherbed runkoon. Nurmi ajoi pyörällä myös kilpaa maailmanmestari tasolla Keski-Euroopassa. Teknisesti pyörä oli hyvin kehittynyt ja nopea. Suurin ongelma oli alkuperäisen Nortonin voimansiirron kestävyys ja jonka laukeamiseen kisa yleensä päättyi. Tähän moottoriin Nurmi kehitteli pakopuolelle kuparisen putken jossa vesi höyrystyi pakokaasuista. Edelleen kuuma höyry johdettiin imupuolelle. Jocke Ryhänen joka oli nuoremman polven kilpa-ajajia, kertoi että pyörä kulki kuin raketti ja mainitsi että "tuskin japanilainen Honda-insinööri tiesi, että mopo-Hondan osilla Nurmen Veekasi kiersi kovempaa, kuin niiden omat vehkeet".

Nurmi toimi Tampereen TKK:ssa expertti opettajana ja mm. V8 moottorista muutamat osat päätyivät Remmi-tiimin käyttöön.

Nurmi: http://picasaweb.google.com/lh/photo/HS ... 8aWVKscXcA
Nurton: http://picasaweb.google.com/lh/photo/KA ... X2OuyetkBA

[penttinen]

tämä pöly vielä kiusaa ajatusta. pitäs varmaan tehdä joku koe. Pölyn valmistaminen tässä on suurin aukko. Millä voisi tehdä todella hienojakoista pölyä??? jokin hiomalaite? Pöly pitäisi valmistaa juuri ennen polttoa, koska varastoiminen voi olla hankalaa pakkaantumisen vuoksi. Tai saattaisi sen saada pöllyämään paineilmalla, tms. Tuleeko kellekkään mieleen mitään konetta, joka jauhaa todella pieneksi??