https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... 95a33761a02. joulukuuta 2001 kolme miestä lähti kuorma-autolla keräämään polttopuita noin 50 kilometrin päähän kotikylästään Liasta, joka on reilut 300 kilometriä Georgian pääkaupungista Tbilisistä luoteeseen.
Myöhään iltapäivällä he löysivät polulta kaksi outoa metallista sylinteriä. Ne olivat pieniä, noin 10 x 15 senttiä kooltaan, mutta hyvin painavia. Lumi oli sulanut niiden ympäriltä metrin matkalta ja maa höyrysi.
Yksi miehistä nosti sylinteriä, mutta pudotti sen välittömästi. Se oli kuuma.
Aurinko oli painumassa mailleen ja miehet muuttivat suunnitelmiaan. He päättivät yöpyä metsässä ja käyttää löytyneitä kanistereita lämmittiminään.
Se oli suuri virhe.
Kanisterit sairastuttivat miehet
Miehet kantoivat sylinterit suojaisan kiven taakse ja tekivät siihen leirinsä. He söivät eväitä ja naukkailivat vähän vodkaa.
Muutaman tunnin kuluttua he alkoivat voida pahoin ja oksennella. Miehet arvelivat sen johtuvan vodkasta, vaikka sitä olikin nautittu hyvin kohtuullisesti.
Seuraavana aamuna he ajoivat kotiinsa, yö oli ollut tuskainen. Oireet jatkuivat. Yksi miehistä kävi lääkärissäkin, mutta ei maininnut mitään oudoista kanistereista.
Viikon päästä miehille tuli turvotusta ja kivuliaita rakkuloita selkään. Lopulta kolmen viikon kuluttua he hakeutuivat sairaalaan, jossa todettiin akuutti säteilysairaus.
Miehille tehtiin muun muassa useita ihonsiirtoja. Lopulta kaksi heistä selvisi, mutta yksi kuoli säteilyvammojen seurauksena. Tapaus tunnetaan Lian radiologisena onnettomuutena, josta muun muassa kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on julkaissut raportin
Termosähkögeneraattorin osia
Miesten metsästä löytämänsä kuumat sylinterit olivat strontium-90:n hajoamiseen perustuvien generaattoreiden sydämiä. Generaattoreita oli käytetty asumattomilla alueilla olevien radiolinkkien voimanlähteenä.
Georgia oli jo itsenäinen valtio, mutta säteilysylinterit olivat jäänne Neuvostoliiton ajoilta.
Radioisotooppisia termosähkögeneraattoreita (RTG) käytettiin muun muassa satelliittien voimanlähteinä, mutta myös syrjäisillä sääasemilla, majakoilla ja viestikeskuksissa.
RTG toimii niin, että radioaktiivisen hajoamisen synnyttämä lämpö muutetaan sähköenergiaksi.
Neuvostoliitto sijoitti tällaisia generaattoreita syrjäisille alueille yli 2 500, kirjoittaa Jalopnik-julkaisu
. Useat niistä jäivät heitteille Neuvostoliiton hajottua.
Metallien ryöstelijät ottivat monista niistä irti mitä saivat, mutta kuumat säteilylähteet hylättiin usein luontoon. Juuri tällaiset oli epäonninen metsurikolmikkokin löytänyt.
Valmistettiin Virossa
Yleisin käytössä ollut generaattori oli Narvassa, Viron neuvostotasavallassa valmistettu Beta-M. Voimanlähteenä oli juuri strontium-90, joka on strontiumin radioaktiivinen isotooppi.
Sitä syntyy esimerkiksi ydinvoimalaitosten fissioreaktoreissa. Sen puoliintumisaika on 28,8 vuotta. Strontium-90 on halpaa, koska se on periaatteessa jätettä.
Beta-M oli sähköntuotoltaan vaatimaton. Lämpöä strontium-90:n hajoaminen tuotti noin 250 wattia, mutta sähköksi siitä saatiin muutettua vain 10-20 wattia.
Kun kanisterit käytiin lopulta siivoamassa Liassa, jokainen työntekijä sai käyttää niiden läheisyydessä aikaa vain 40 sekuntia.
.