En tiedä, kun en ole kaikkea tutkinut. Kokeiluni viittaavat siihen, että magneettikenttä yleensä löytää keinon tasapainottaa pyörimistä edistävät kentän ohjailut. Voi olla, että myös puhtaasti magneettikentän ohjailun avulla voi tuottaa jatkuvaa pyörimisliikettä, kunhan siihen liittyy jonkinlainen vuorovaikutus.
Kuvassa yksinkertainen mittausmenetelmä, jolla on helppo kartoittaa kestomagneettimoottorin vääntövoimia. Roottorin vääntövoima vetää punnusta digitaalisella vaa’alla ja lukemasta voi laskea vääntövoiman roottorin eri kohdissa. Koska moottorissa on vääntövoimia molempiin suuntiin, toisen suuntaiset vääntövoimat mitataan roottorin toiselta laidalta (kuvan tapauksessa oikealta). Merkittyjä mittauskohtia on kehällä 36 kpl eli 10° välein, mutta verkkorakenteen ansiosta niitä löytyy tarvittaessa 252 kpl. Mittaustuloksista voi tehdä tietokoneella havainnoillisia kuvaajia, joiden perusteella voi kartoittaa miten eri ratkaisut vaikuttavat vääntövoimiin.
Mittausmenetelmää voi kehittää nopeammaksi ja tarkemmaksi esimerkiksi kahden askelmoottorin järjestelmällä, mutta en ole sitä rakentanut, koska nykyinen menetelmäkin toimii riittävän hyvin. Lisäksi havainnollisista kuvaajista huolimatta niiden antama informaatio on vain osa magneettimoottorin toimintaa ja vieläpä staattisessa tilanteessa. Magneettimoottorin pyöriessä magneettivuo elää ja oletettavasti kaareutuu järjestelmälle ominaisella tavalla.
Omissa kokeiluissa pyrin kytkeytymään luonnossa olevaan energiaan, kuten painovoimaan. Sen ajattelen mahdollistuvan luonnollisella hyperbolisella magneettisella pyörteellä, joka oletettavasti saa energian virtaamaan.
Kaikkea ei kannata suoraan kertoa. Luullakseni Schaubergerin ja Russellin tieteet ovat sellaisia; Niitä voi ymmärtää kaikki lahjakkaat ja työlleen omistautuneet tutkijat, jotka ovat valmiita sijoittamaan tutkimuksiin suuren osan elämästään. ”Kokemuksen voi saavuttaa vain rankemman kautta” – Viktor Schauberger.
Aina on myös mahdollisuus, ettei käytäntö onnistu ja sekin on hyväksyttävä, mutta siitä ei kannata tehdä itselleen estettä ja lakata yrittämästä. Varmaa on, että vain tekemällä saa jotain aikaan.
Löydökset voi tapahtua myös sattumalta, kun vaan yrittää. Sattumalta on moni asia löydetty. Kun tarkoitus on hyvä ja tekee sen eteen töitä, luonto voi tarjota yllättävää apua ja avata uusia näkökulmia. Kasvuaan ei kannata rajata vain sen vuoksi, että monet pysyvät rajojen sisäpuolella ja sitä pidetään normaalina, ikään kuin siinä olisi kaikki tarpeellinen kaikille. Jotkut on luotuja kulkemaan toisia enemmän ja silloin ’normaalin’ rajat voi käydä ahtaaksi. Joskus lapsetkin näkevät paremmin kuin aikuiset. Olin noin 9 vuotias, kun huomasin kyselemällä, etteivät aikuiset tienneet mistä ovat tulleet ja koko aikuisten maailma on kuin suuri leikki, joka on vain sovittu menevän niin vaikkei kukaan tiedä, miksi me ollaan täällä. Tiesin aikuisten tietävän paljon, miten moni asia kannattaa tehdä ja heitä kannattaa kuunnella, mutta ei aina ja kaikessa. Tämä on tärkeää huomata myös tutkimuksessa, arvostetuimmatkaan mestarit eivät aina tiedä kaikkea, vaikka niin oletettaisiin.
Vesa-Matti Loiri - Lapin kesä
https://www.youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU
