vapaaenergia.com

Korjaan huolimattomuus ja tulkintavirheen.

Tarkastellaan uuden koulun mallia neljän kelan (400 kierrosta 0.25 mm kuparilankaa/kela) systeemissä, jossa vain yksi kela on kytketty. Koska magneetin halkaisija (9 mm) on huomattavasti pienempi kuin kelan (22 mm) halkaisija, pyörivä magneettikenttä indusoi muodoltaan vaihtelevaa aaltoa kelaan.

http://www.schoolphysics.co.uk/age16-19 ... index.html

Jännitettä indusoituu maksimissaan silloin, kun magneettivuo on 90° kulmassa suhteessa kelan akseliin. Jotenkin onnistuin unohtamaan tämän perusasian. Oskilloskooppikuvaajan kannalta merkittävää on siten magneetin pituus, joka oli kokeilussa 20 mm.

Savonius roottori-generaattori projekti johti kuitenkin hyviin tuloksiin, kun suunnistin jännitteen ja siniaallon perässä. Sovelluksesta voi tehdä jo tuotteen: Rakennustyöpajan, rakennussarjan tai vaikkapa säänkestävän tuulivalaisimen.

siviili2003 kirjoitti:Onko tuo moottori jolla pyörität magneeteja, tosiaan jostain vanhasta videonauhurista?

Kyllä, otin moottorin aikoinaan talteen, kun videonauhureissa on suhteellisen nopea pikakelaus ja sopivasti vääntövoimaa erilaisiin kokeiluihin. 50 Hz on 3000 RPM, joka ei ole vielä kovinkaan nopeaa. Jos tarvii nopeita moottoreita, niitä löytyy Rc-harrastusvälineitä (radio-ohjattavia autoja ja lennokkeja) myyvistä liikkeistä, ja tehokkaita harjattomia magneettimoottoreita voi tilata Saksasta.

Entäpäs jos katkoisit magneetin vetovoimakenttää vismuttilevyn avulla, laitat vaikka vismuttilevyn pyyhkäisemään magneetin edestä aina kun varsinaisen moottorin vetokela on jo ylittänyt kestomagneetin vetomaximin?
jolloin seurauksena on roottorissa jatkuvaa pyörivää liikettä.

Diamagneettinen vismutti voi auttaa. Olen löytänyt myös yhden patentin kanssa samankaltaisen vuonkaareutus menetelmän, jolla saa magneettiin asymmetrisen kentän. Se onnistuu esimerkiksi kidesuunnatulla muuntajalevyllä. Ihan kaikkea en kerro. Pidän sopivasti mahdollisia kilpailuvaltteja ja innovaatioita omana tietona, koska haluan työllistyä alalla jatkossakin.

Beardenin (2002, 341-342) mukaan kirjallisuudesta löytyy noin 200 erilaista magneettista efektiä, joista vain noin puolet ymmärretään hyvin. Jäljellä olevasta puolesta joitain ymmärretään osittain tai joitain ei ollenkaan.

Mielenkiintoisista laitteista hän mainitsee itseään ylläpitävän magnetohydrodynaamisen moottorin, jollaisen on kehittänyt esimerkiksi Bednarek.

Beardenin mukaan itsensä ylläpitävällä systeemillä voi olla viisi taianomaista toimintaa. Se voi

1) Organisoitua itsestään (virtaus matalasta potentiaalista korkeaan potentiaaliin).
2) Värähdellä tai pyöriä itsestään.
3) Tuottaa ulostuloon enemmän energiaa kuin käyttäjä laittaa sisään.
4) Tuottaa tehoa sekä itselle että kuormalle.
5) Ja sillä on negatiivinen entropia.

Mielenkiintoisista magneettisista prosesseista (Energy from the Vacuum s. 341-381) hän mainitsee mm. Dromgoole efektin, Howard Johnsonin moottorien ’vaihtovoiman’, Radus efektin, materiaalien erilaiset elektroni ja aukkovirtaominaisuudet, magneettisen Wankel moottorin, Wiegand efektin, Kawai moottorin, Bedinin pintatason magneettisen ’vaihtokytkennän’, Bedinin vuonvaihtokytkennän energiankaappauksella, muuntajan sekundaarin kytkennän negatiivisiin vastuksiin ja pyörrevirtakertojan. Näitä kaikkia on tarkasteltu hänen kirjassa.

Bedinin pintatason vaihtokytkentä

siviili2003 kirjoitti:Entäpäs jos katkoisit magneetin vetovoimakenttää vismuttilevyn avulla.

Eikö noissa muodostu ongelmaksi se, että eristelevyn kenttään työntäminen vaatii energiaa?
Vismutti ei ole "tunteeton" magneettikentälle vaan vastustaa sitä; pakottaa kenttää mutkalle.
Vähän sama kuin painaisi ilmapalloa veteen.

En tiedä, kun en ole kaikkea tutkinut. Kokeiluni viittaavat siihen, että magneettikenttä yleensä löytää keinon tasapainottaa pyörimistä edistävät kentän ohjailut. Voi olla, että myös puhtaasti magneettikentän ohjailun avulla voi tuottaa jatkuvaa pyörimisliikettä, kunhan siihen liittyy jonkinlainen vuorovaikutus.



Kuvassa yksinkertainen mittausmenetelmä, jolla on helppo kartoittaa kestomagneettimoottorin vääntövoimia. Roottorin vääntövoima vetää punnusta digitaalisella vaa’alla ja lukemasta voi laskea vääntövoiman roottorin eri kohdissa. Koska moottorissa on vääntövoimia molempiin suuntiin, toisen suuntaiset vääntövoimat mitataan roottorin toiselta laidalta (kuvan tapauksessa oikealta). Merkittyjä mittauskohtia on kehällä 36 kpl eli 10° välein, mutta verkkorakenteen ansiosta niitä löytyy tarvittaessa 252 kpl. Mittaustuloksista voi tehdä tietokoneella havainnoillisia kuvaajia, joiden perusteella voi kartoittaa miten eri ratkaisut vaikuttavat vääntövoimiin.

Mittausmenetelmää voi kehittää nopeammaksi ja tarkemmaksi esimerkiksi kahden askelmoottorin järjestelmällä, mutta en ole sitä rakentanut, koska nykyinen menetelmäkin toimii riittävän hyvin. Lisäksi havainnollisista kuvaajista huolimatta niiden antama informaatio on vain osa magneettimoottorin toimintaa ja vieläpä staattisessa tilanteessa. Magneettimoottorin pyöriessä magneettivuo elää ja oletettavasti kaareutuu järjestelmälle ominaisella tavalla.

Omissa kokeiluissa pyrin kytkeytymään luonnossa olevaan energiaan, kuten painovoimaan. Sen ajattelen mahdollistuvan luonnollisella hyperbolisella magneettisella pyörteellä, joka oletettavasti saa energian virtaamaan.

Kaikkea ei kannata suoraan kertoa. Luullakseni Schaubergerin ja Russellin tieteet ovat sellaisia; Niitä voi ymmärtää kaikki lahjakkaat ja työlleen omistautuneet tutkijat, jotka ovat valmiita sijoittamaan tutkimuksiin suuren osan elämästään. ”Kokemuksen voi saavuttaa vain rankemman kautta” – Viktor Schauberger.

Aina on myös mahdollisuus, ettei käytäntö onnistu ja sekin on hyväksyttävä, mutta siitä ei kannata tehdä itselleen estettä ja lakata yrittämästä. Varmaa on, että vain tekemällä saa jotain aikaan.

Löydökset voi tapahtua myös sattumalta, kun vaan yrittää. Sattumalta on moni asia löydetty. Kun tarkoitus on hyvä ja tekee sen eteen töitä, luonto voi tarjota yllättävää apua ja avata uusia näkökulmia. Kasvuaan ei kannata rajata vain sen vuoksi, että monet pysyvät rajojen sisäpuolella ja sitä pidetään normaalina, ikään kuin siinä olisi kaikki tarpeellinen kaikille. Jotkut on luotuja kulkemaan toisia enemmän ja silloin ’normaalin’ rajat voi käydä ahtaaksi. Joskus lapsetkin näkevät paremmin kuin aikuiset. Olin noin 9 vuotias, kun huomasin kyselemällä, etteivät aikuiset tienneet mistä ovat tulleet ja koko aikuisten maailma on kuin suuri leikki, joka on vain sovittu menevän niin vaikkei kukaan tiedä, miksi me ollaan täällä. Tiesin aikuisten tietävän paljon, miten moni asia kannattaa tehdä ja heitä kannattaa kuunnella, mutta ei aina ja kaikessa. Tämä on tärkeää huomata myös tutkimuksessa, arvostetuimmatkaan mestarit eivät aina tiedä kaikkea, vaikka niin oletettaisiin.

Vesa-Matti Loiri - Lapin kesä
https://www.youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU

Piti regata tämän ketjun takia. Ville, kerroit ketjun alussa että olet rakentanut useita magneettimoottoreita? Onko toimivia jos kärsii udella?

Muilla omia viritelmiä? Itse rupesin vuosi takaperin miettimään käyttökelpoisia vaihtoehtoja, tähän mennessä kyhätty kaksi protoa joista kumpikaan ei toiminut.

Mielestäni tuo Yildizin mosa on todella kustannustehoton, kun vaatii noin paljon magneetteja.

Tuossakin yksi turhake Norjasta.
https://www.youtube.com/watch?v=tlx2PgESXhs

Lasersaber

Melkein ikiliikkuja parin päivän takaa.

Joko laitoitte omanne tilaukseen? Hintalapussa näkyy seisovan 15,100 e ja yllättäen "Pre-order" -käytäntö.
http://www.bsmhturk.com/news.html

Enhän ole ainoa, jolla tulee mieleen nigerialaiskirjeet tuosta uutispostauksesta?

Teslan muinainen proto, vai onkohan jäljitelmä?

Toi firma jossa olin töissä vuosina 2011 ja 2012, on saanut nettisivuillensa tavaraa ja animaation moottorista jota olin kehittämässä.

http://www.qe.fi/index.html