penttinen kirjoitti:Tota, onko tarkoitus siis saada mahdollisimman suuri teho/jännite maassa olevilla eri metalleilla (jännitesarja ja maan happamuus/kosteus) vai onko tarkoitus saada maasta sähköä liittyen maan ja muun planeettamme sähköisiin ominaisuuksiin. ?
Kilpailu on seuraavanlainen:
Kuka mittaa yleismittarilla maaperästä suurimman tasajännitteen ja -virran "navasta napaan".
Ks. esimerkit:
http://vapaaenergia.ning.com/video/topu ... maapatteri
http://vapaaenergia.ning.com/video/topu ... apatteri-2
Mitattuja kuvattu klo 16.00 2.4.2010
Apuvälineinä saa käyttää rautakankea, lapiota, sun muuta tikkua ja keppiä. Johtimien, maakaapelien ym. "Ladan syylärien" materiaalit ovat vapaat. Mittauspaikka on vapaa lukuun ottamatta paimenpoikia, sähkölinjoja, muuntajia ja voimalaitoksia sekä peltipoliisia, joka toimii kilpailun virallisena valvojana. Lipputanko ja tuulimyllyn varsi ja jalusta käy sekä aidan tolopat. Katalyytteinä emäksiset ja happamat aineet on kiellettyjä, lukuun ottamatta vettä ja aina mukana kuljetettavaa navan alta uraputkesta tulevaa virtsaa. Kilpailuaika kestää pääsiäisestä helluntaihin 23.3.2010. Kilpailuun saa osallistua Vapaaenergia.phpbb ja .ning jäsenet ja jäseneksi liittyvät.
Mittaustulos tulee esittää tällä sivustolla omantuntonsa mukaan tekstissä ja mieluiten kuvan tai videon avulla.
Kilpailun tavoitteena on pienimuotoinen kartoitus maaperän sähköpitopisuuksista kunkin jäsenen asuinpaikkakunnalla ja ympäri Suomea.
"Tikut" saavat olla samaa tai eri metallia, esim. samanarvoiset mittarin koetinkynän piikit antaa maaperästä tuloksen sen sähköpitoisuudesta. Myös paljas maa, nurmikko, maan pinta ja sen alta, paikka jne. antaa erilaisia tuloksia. Myös masto, lipputanko, peltikatto tai kuparilanka pihan poikki, räystään alla lisää virran määrää ja jännitettä. Itse olen huomannut että aloitushetkestä viikko kaksi eteenpäin lukemat ovat kasvamaan päin. Jännite suoraan maaperästä mittarin tikuilla mitattuna esim. siltä alalta kun johtimet antaa myöden vaihtelee 0,01 -0,50 V välillä. Virran määrä on alussa 0,0001 C/s - 0,0010 C/s (A/s) paikkeilla. Hyvällä tuurilla tai "tunteella" enemmänkin. Määrä kasvaa kun pisteen A ja pisteen B välillä kulkee pienikin virta pidemmän aikaa esim. mittarin läpi ja milliampeeri asennossa. Viikon kuluttua aloituksesta lukemat ovat aivan toisenlaiset kuin aloitettaessa.
Tässä on video viimme vuodelta 11.5.2008 yksinkertaisesta maaperän mittauksesta:
http://vapaaenergia.ning.com/video/maap ... e=activitySEURAAVISSA KAHDESSA VIDEOSSA OLEVAT LAITTEET EIVÄT OLE KILPAILUSSA SALLITTU, MUTTA MITEN JATKOSSA...? Uusi kilipaalu...?
Kun näiden maapisteiden tai maan ja esim. peltikaton välille lisätään bifiläärinen kela tmv. niin lähtövirran (A) määrän on hyvä olla mahdollisimman suuri ja jatkuva.
http://vapaaenergia.ning.com/video/taivassaehkoe-1Viimme vuonna kesäkuun kolmas päivä 2009 oli sikäli erikoinen, mittari meni "sekaisin"...
http://vapaaenergia.ning.com/video/taiv ... -kesaekuunKun laskette "amppeeritunteja" maapatterille, tässä on kaava:
Coulombi (tunnus C) on varaus, jonka ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana. Coulombi on SI-järjestelmän sähkövarauksen yksikkö. Sähkövuon yksikkö on myös coulombi. Coulombi on yhtä suuri noin 6,24·1018 elektronin varauksen kanssa. Coulombi on yhtä suuri kuin ampeerisekunti:
1 C = 1 A·s (ja päinvastoin)
Suuremmissa varauksissa (esimerkiksi sähköakkujen kapasiteeteissa) käytetään usein yksikkönä ampeerituntia (tunnus A·h).
1 C ≈ 0,277778 mA·h
3600 C = 1 A·h
Vuoden 2007 mitta- ja painokonferenssissa ehdotettiin ampeerin määrittelemistä uudelleen alkeisvarauksen avulla. Uuden määritelmän mukaan alkeisvaraus olisi tarkalleen 1,60217653 · 10-19 ampeerisekuntia eli coloumbia.
Yhden elektronimoolin suuruinen sähkömäärä on nimeltään faradi (F). Sen on mittauksilla todettu olevan sama kuin 96485 Coloumbia (C). Tätä lukua nimitetään Faradayn vakioksi ja siitä käytetään usein laskuissa pyöristettynä arvoa 96500 C/mol.
1F = 96485 C/mol
= 6.022 x 1023 mol-1 x 1,6022 x 10-19 C
= Avogardon luku kertaa elektronin varaus.