vapaaenergia.com

penttinen kirjoitti:"Tesla keksi maalämpöpumpunkin ja lämmityksen."

Kylmäkoneita (lämpöpumppuja) oli kyllä olemassa monta vuosikymmentä ennen Teslan syntymää.
Mielenkiintoinen paikka: Suomen Kylmämuseo.
http://www.kylmamuseo.fi/Kylmaaineiden_kehitys.pdf

Oli kyllä ennen Teslaa. Mutta monikaan ei tiedä että vanhin "kylmäkone" on ollut olemassa jo kivikaudella oleva "heinähattu" ja nykytutkimuksen mukaan Pohjanmaan rannikolla olevat muinaiset "jätinkirkot" ovat olleet kylmävarastoja, jossa säilytettiin kesän yli talvella metsästettyjä hylkeen lihoja. Samaa periaatetta kuin jätinkirkoissa, käytettiin Laihialla kymmenkunta vuotta takaperin Jukajan sahalla, siellä talven aikana varastoitiin sahan alueelle suuria määriä raakapuuta. Päälle levitetiin 20 asteen pakkasessa paksulti sahajauhoja ja tykitettiin lunta, vastaavasti jätinkirkoissa käytettiin meriruokoa. Heinä- elokuussa alue tyhjättiin "tuoreena" sinne Keski-Suomen saha- ja paperitehtaisiin.

Teslan "maalämpö" aparaatti on tarkasti ottaen sähköjohtimen jäädyttäjä, jossa putken sisällä oleva(t) sähköjohto "päällystetään" jäädyttämällä kylmäaineella putkea ja näin parannetaan sen johdinkykyä. Jäähdyttämiseen tarvittava lämpö päästetään joko harakoille tai otetaan talteen ja lämmitetään esim. muuntoasemaa. Tiedä sitten onko menetelmää koskaan käytetty missään, mutta joku hoksasi jossain vaiheessa ottaa lämpöä maasta hyvinkin samanlaisella menetelmällä. Kertoivat aikoinaan että maalämpöpumulla saa vedettyä kalliokaivon jopa 30 asteen kesähelteillä umpijäähän kun oikein pohuuttaa. (Suomeksi)



Sinänsä itse jääkaapin kehitykseen antoi merkittävän panoksen Kylmämuseonkin esitelmässä mainittu, saksalainen insinööri Carl von Linde. Hänen merkittävimpiä keksintöjä oli "bifiläärinen" kaasuputkisto ja josta Tesla sai ajatuksen bifilääriseen sähkökäämiin.

Silloin kun vielä olin nuori ja komia... ja nykyisin vain komia , tein mainoksia parille uudemman lämpötekniikan yritykselle. Toinen niistä oli maalämpöpumppuja valmistava Mäkynen-Yhtymä Lapualta ja toinen oli lämpöä talteenottava ilmanvaihtokoneen valmistaja Ilmajoelta. Tämä Ilmajokinen valmistaja oli alunperin perinteinen maatalouskoneita valmistanut Metsä-Ketelä Oy. Sukupolven nuorentuessa yrityksessä, Metsä-Ketelän Jorma keksi lämmön talteenottolaitteen ja aloitti Lämpösampojen valmistamisen. Lämpösampo oli helekutin hyvä, hyötysuhde huiteli 95 prosentin paikkeila ja sen energian kulutus oli olematon, mitä nyt tuuletinmoottori ja minuutin välein laippaa kääntävä moottori kuluttaa sähkövirtaa. Lämpösamposta oli sittemmin juttua vähän joka puolelta, minne se oli asennettu. Paikallislehdessä oli iso juttu kun laite oli asennettuna kotitaloni lähellä olevaan sikalaan, pelasi helekutin hyvin siellä ja lämpimän lisäksi piti ilman raikkaana. Lämpöä tuo mokoma antoi 3 astetta enemmän, mitä sikalassa oli lämpötila. Pikku hiljalleen siitä alkoivat kiinnostua moni muukin ja asiakkaita riitti, yritys alkoi rakentua Lämpösampo nimisen yrityksen toimialaksi. Minäkin piirtelin yrityksen esitteeseen kuvia, kanteen tuli Kalevalainen sammontakoja seppä Ilmarinen. Liekö laite ollut liian hyvä mutta pian alkoi pilvet tummumaan yrityksen yllä. Lämpösampo nimi ei mennyt läpi PRH:ssa, koska Porilainen puimuriyhtiö oli sitä mieltä että se on plagiaatti heidän puimurin nimestä. Ironista vielä, Lämpösampo olisi saattanut mennä nimenä läpi, jos se olisi todistetusti ollut kolme vuotta käytössä ja vakiinnuttanut näin asemansa. Muistaakseni tämäkin jäi vaille vain kolmesta päivästä. Porilaisten kateuteen saattoi olla myös syynä se, että siihen aikaan ei Suomen markkinoilla ollut muita kuin ruotsalaisia, kuten AGA/Rosenlew maalämpöpumppuja...

Muitakin ongelmia ilmeni ja muutaman kuukauden kuluttua yritys ajautui konkurssiin. Lämpösammon valmistus ei aivan lopullisesti päättynyt, niiden valmistusta jatkoi sittemmin Energent valmistaen niitä pääasiassa isoihin kohteisiin, julkisiin tiloihin, uima- ja teollisuushalleihin. Tuona aikana tälläinen ilmastointilaite oli sensaatio, melkein ilmaista ja "vapaata energiaa" jossa lämmitys tapahtuikin ihmisistä, eläimistä, kodinkoneista ym. saadulla hukkalämmöllä ja se palautettiin takaisin vielä raikkaana ja lämpimänä ulkoilmana.

Myös maalämmitys oli uutta ja epäilijöitä riitti, kuulemma ruottissa sellaisia jo oli. Miten maasta saadaan lämpöä moni ihmetteli ja oli sitä mieltä ettei se ole mahdollista. Maalämmitys kuitenkin kiinnosti vaikka öljy oli siihen aikaan vielä helekutin halapaa. Valmistajia syntyi kuin sieniä sateella ja pian alkoi ensimmäiset ongelmat tulla esiin. Markkinoilla oli "helppoheikkejä" liikaa ja tietämys ei kaikilla silloin riittänyt, työ oli huolimatonta, putket vuoti ja tekniikka petti. Suomalaisia pioneereja olivat Mäkynen-Yhtymän Geotherm (Lämpöassä) ja Ekopak sekä jotain pienempiä kuten Lämpökissa, Keuruunjaakko, Himablög jne. Mäkynen-Yhtymä ajautui samana vuonna konkurssiin kuin Lämpösampon valmistaja ja mikä tietää, ainahan sähkö- ja öljypuolen monopoleilla on tavannut olla jotain tekemistä sen kanssa...

kaikki noi on tuttuja laitteita. Energent, vai oliko se enervent, on se läpällinen kone, joka muuttaa kennojen ilmanvirran suuntaa, olikohan 30 sekunnin välien. Joskus on tullut korjattua ko.laitetta. Hyötysuhteet jotain 70-85 prossaa lämmöntalteenotossa.


"Mäkynen-Yhtymä ajautui samana vuonna konkurssiin kuin Lämpösampon valmistaja ja mikä tietää, ainahan sähkö- ja öljypuolen monopoleilla on tavannut olla jotain tekemistä sen kanssa..."

Kyllä se on vaan niin, että se maalämpö maksaa pirukseen paljon. Perustamiskustannukset on 15.000 enemmän, kuin normaalin lämmitysjärjestelmän. Siksi se ei yleisty. Maalämpö on myös epäedullinen ilmastomuutoksen suhteen, koska kokonaishyötysuhde jää alhaiseksi. ( sähkö tehdään 0,3 hyödyllä, ja maalämpöpumpun hyötysuhde on 2:n paikkeilla) eli 1 kokonaishyötysuhde poltoaineesta lämmöksi on 0,6-0,7.

Nykyisin kilpailukykyiseksi on noussut ilma-vesilämpöpumput. Pakkasilla hyödyt on alhaisempia kuin maalämmöllä, mutta aina kun ulkolämpötila on yli 4, hyötysuhde on paremp kuin maalämmöllä. (keskimäärin maalämpöputkison neste on 4 asteista) Vilpit on vaan niin halpoja, ja helppoja laittaa. 2000 € rahalla saa 9 kw tuottavan vilpin.

Kokemuksella.. Olen ollut asentamassa laitteita, vilppejä ja maalämpöjä.

Mitenkäs olisi yhdistetty ilmalämpö ja maalämpöpumppu, siis samassa nestekierrossa molemmat, yksi laite mutta kaksi piiriä.

kesä kuumalla kiskoisi ensin kuumaa ulkoa, mutta kierrättäis sen maan kautta, seurauksena maa lämpiää (lämpöä varastoituu) mutta maan kautta kuitenkin tulee hiukan lämpimämpänä kuin pelkästään maasta otettuna.

sitten talvella ottaa lämpöä maasta, sitä sinne (kesän aikana) varastoitunutta.

säilyykö lämpö maassa vai johtuuko se pois?

Perskele, nythän tuli mieleen simppeli idea. ulkoyksikön eteen tuodaan erillinen syyläri, jossa on glykoli-tai teollisuusalkoholiliuos. Maahan sijoitetaan putket, ja pumppu kierrättää liuosta syylärissä ja maaputkissa. Maahan varastoitunut lämpö esilämmittää kylmän ulkoilman.

Homma olisi hieman kuin "boos your heatpump"

Eiks se oo Pimp my Heatpump

Vois toimiakkin, pystyis ajaan Ilpolla kovemmallakin pakkasella.

Traktorien tarvikesyylärit on monirivisiä, joten toimivat paremmin.

penttinen kirjoitti:Perskele, nythän tuli mieleen simppeli idea. ulkoyksikön eteen tuodaan erillinen syyläri, jossa on glykoli-tai teollisuusalkoholiliuos. Maahan sijoitetaan putket, ja pumppu kierrättää liuosta syylärissä ja maaputkissa. Maahan varastoitunut lämpö esilämmittää kylmän ulkoilman.

Homma olisi hieman kuin "boos your heatpump"

"Maailma", mulla olis jo kuvakin siitä, vihreä putki on viemäriputki:

Piti lukea Boost! heh.

Juuri tuollaista kuvankaltaista meinasin. Siihen kun liittää 18 litraisen paisunta-astian, ja täyttöventtiilin. Pumpuksi riittää grundfoss ups 25-40. On yksivaiheinen okt-pumppu.
Se olisi suuri juttu, kun ilpin ulkoyksikkö saisi nolla-asteista ilmaa - 30 sijaan. Vuoden keski COP nousisi kovasti. Maaputkiston pituus pitäisi laskea. Oikeastaan laskutoimitus lähtisi siitä, että -30 asteinen ilma pitää lämmittää nollan kieppeille. Maa on yleensä 4 asteinen.

Tota syyläriä ajattelin, (juttelin yhden tutun kanssa) ja siinä tulee sellainen ongelma, että ulkoyksikön ilmamäärä on todella suuri. tämä tarkoittaa sitä, että ilmaa virtaa niin paljon asennettavan syylärin läpi, että se ei kerkeä juurikaan lämmetä. Asennettavan syylärin tulisi siis olla aika paksu, jotta tulisi ristivirtauslämmönvaihtimelle ominaisia olosuhteita. Tämä tarkoittaa taas virtaushäviöitä ilmapuolella, jolloin varsinainen ilppi ei saa enään ilmaa niin paljoa, ja hyötysuhde putoaa.

Traktorin syyläri on varmaankin aika epäedullinen rakenteeltaan, koska siinä ei ole minkäänlaista nesteen vastavirtaisuutta ilman läpivirtaamaan nähden. Pumppaustehoa joutuisi nostamaan, jotta koko kenno säilyisi edes jonkinverran lämpimänä.
Varsinainen hyvä vesikenno maksaa arviolta tonnin.

Tästä aiheesta on ollut keskustelua lämpöpumppufoorumissa, mutta en tiedä missä topikissa.

Mites kun asun tässä kahden järven välissä,
järvien etäisyys toisistansa noin 400 metriä,
pintojen välinen korkeusero 14 metriä.
Puro kulkee noin 60 metriä talon nurkasta,
virtaus tällä hetkellä pari kuutioo minuutissa.

Saisinkos mä tästä pumpattua jotenkin helposti,
tai siis halvalla:
Mossen syyläri puroon ?