pieni "höyrykone" kylmäaineella olis kiva

[jussik5]

Oleppa hyvä
PDF
Evaporation Guide for the Elements
http://www.oxford-vacuum.com/background/thin_film/reference_data.pdf

[mikar]

kiitos,

mites vaikkapa puhdas rautapinta (raudan sulamispiste 1538 °C, kiehumispiste 2861 °C), niin jos lämpötila vaikkapa 2000 astetta, niin irtookos rauta-atomeja ilmaan ja miten paljon vai eikös, sellaista taulukkoa haeskelen

[jvs]

Tuossa ala-astiaan tulee korkeampi höyrynpaine, ja neste nousee putkea ylös. Tuossa pitää olla siis putket astian pohjaan saakka. Minusta hyötysuhde tuskin on kovin hyvä, koska neste nousee kuumana ylös, eli voisi olla tehokkaampaa laittaa vain tilkka nestettä hörystymään, ja laittaa nouseva neste vaikka erotettuna sisempään astiaan. Tai laittaa putkeen paino ja mäntä. On siis parempi, jos lämmitetään mahdollisimman vähän ylimääräistä jäähdytettäväksi taas ylhäällä. 2 m pyörä taitaa vedelläkin toimia 70 asteen vedellä. 0.2 bar höyrynpaine-ero teoriassa riittää. ks. fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry

Saman tapaisen pyörän saa tehtyä myös termisellä muistimetallilla, esim NiTiNol. Lanka muuttaa pituuttaan tietyssä lämpötilassa, ja kiskoo painoa ylös. Tuon hyötysuhteen saa muuten yllättävän hyväksi, yli 10 % pienellä lämpötilaerolla, ja lanka tekee kokoonsa nähden ison teho. Esim ohut 1m lanka kiskoo 10 kg puntin 10 cm sekunnin lämmityksellä, ja laskee sen jäätyessään. Muutos tapahtuu tietyssä lämpötilassa, esim 30-40 asteessa.

Tuolla saa tehtyä vaikka lelurautatien vaihteen, lanka vetää vaihteen sähkövirralla lämmitettynä toiseen asentoon. Riittää siis pätkä lankaa ja palautusjousi, lankaan sitten pieni sähkövirta lämmittämään. Tuo lanka tuntuu aika epätodelliselta, kun millin paksuinen lanka tuottaa ison voiman, kun siihen kytkee virran. Muistelen, että sähkölämmityksellä moottorin hyötysuhteeksi on saatu yli 20 %. Se on minusta älyttömän hyvä tulos. Pieni sähkömoottori ja vaihteisto ei heiluta isoa punttia sen tehokkaammin pyörittämällä vaikka matoruuvia. Ja kokoa tulee pelkästä ruuvista enemmän.

nitinol on vaan aika kallista.

[Vipunen]

Aikoinaan könninkellojen kompensaatioheilureissa käytettiin termisenä "muistimetallina" messinkilankaa.



Nykyisin heilureissa on käytössä yleisemmin invarteräs, Fe65Ni35-Invar kuten tässä Lauri Helskeen lähes "ikiliikkujassa":



"Raekellon käyntitarkkuus on 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli se tekee yhden minuutin käyntivirheen n. 50 vuodessa. Kellon tarkkuus perustuu tasapainoheiluriin ja sille heilahdusvoiman antaviin 300 milligrammaa painaviin rakeisiin. Kuusi kiloa painava invarmetallinen heiluri on vapaa eli siinä ei ole heilurijousta. Rae antaa heilurille 1/10° sysäyksen ja se heilahtaa 1 1/2°."

...perhana, giffi anit näemmä toimii sivustolla .

[siviili2003]

Jos pieni höyrykone kylmäaineella olis kiva, niin tässä olisi TESLAN versio siitä:

http://www.free-energy.ws/pdf/self_acting_engine.pdf

SELF ACTING ENGINE

[penttinen]

Joo, tuossahan on lämpöpumppu, ja ja kompressorin tulistuslämmön talteenottava turbiini. Toisinpäin taas tietenkin lämpövoimakone. Carnott`n lait pätee hyvin. Tuota turbiinia on suomalaisetkin rakentelijat kokeilleet lämpöpumpuissa. Lisää tietoa löytyy lämpöpumppufoorumista.

Toinen juttu Könnin tietäjälle: Huomioitiinko Könninkelloissa mitenkään auringon vetovoiman heiluriin aiheutamaa haittavaikutusta? Eli päivällä heiluri hailahtelee hieman hitaammin, koska auringon vetovoima kumoaa pienissä määrin maan vetovoimaa. Yällä taas tahti on kiivaampi, koska maan vetvoima vaikuttaa suuremmin.
Itse kokeilin tätä joskus, ja sain yhden heilahduksen eron yön ja päivä välille.
Periaatteessa eroa kai pitäisi olla kesän ja talven välilä, koska maapallo on eri kulmassa aurinkoon nähden, ainakin lapissa reilummin.

[Vipunen]

Toinen juttu Könnin tietäjälle: Huomioitiinko Könninkelloissa mitenkään auringon vetovoiman heiluriin aiheutamaa haittavaikutusta? Eli päivällä heiluri hailahtelee hieman hitaammin, koska auringon vetovoima kumoaa pienissä määrin maan vetovoimaa. Yällä taas tahti on kiivaampi, koska maan vetvoima vaikuttaa suuremmin. Itse kokeilin tätä joskus, ja sain yhden heilahduksen eron yön ja päivä välille. Periaatteessa eroa kai pitäisi olla kesän ja talven välilä, koska maapallo on eri kulmassa aurinkoon nähden, ainakin lapissa reilummin.

Periaatteessa kompensaatioheiluri vaikuttaa auringon lämmittävään vaikutukseen pitäen heilurilinssin samalla tasolla. Tuona aikana 1800-luvulta 1950 luvulle rakennuksissa oli suurempia lämmönvaihteluita johtuen puulämmitteisistä tulisijoista. Kompensaatioheiluri laajeni ja supistui sen mukaan kun ulkopuolinen ja sisäpuolinen lämpötila vaihteli ja vaikutti kellon käymiseen pitäen sen ajassa. Mitä tulee painovoimaan ja auringon sekä kuun vaikutukseen näihin "painovoimakoneisiin", sen vaikutus kellon toimintaan on melkoisen uutta tietoa. Muistaakseni 1970 - 1980 luvulla ilmiö huomattiin Suomessa ensimmäisen kerran kuun pimennyksen aikana. Siihen asti oli oletettu että tietyssä paikassa painovoiman määrä on aina vakio. Se on kuitenkin tiedetty, että kun kello siirretään esim. kilometrin verran toiseen paikaan, myös painovoima muuttuu ja kello on uudelleen "rukattava" eli nostettava linssiä ylös tai alaspäin että se kävisi oikeaa aikaa.

Auringon pimennys eli kun kuu menee maapallon ja auringon väliin, se laittaa kellojen heilurit täysin sekaisin. Ilmiöstä kirjoitti kymmenkunta vuotta sitten Osmo A. Wiio TM:n tieteessä tapahtuu palstalla ja kokeesta joka toistettiin Saksassa, että pitääkö suomalaisten havainto paikkansa. Siellä on julumettu heiluri roikkumassa katosta ja joka "piirtää" lattiaaan jatkuvasti maapallon liikettä. Auringon mennessä kuun taakse piiloon, tuo heiluri sekosi täysin. Sellaisen huomion olen tehnyt että ainakin meidän "kukkuukellossa" tapahtuu muutosta talveenpäin mennessä. Heilurin linssiä on nostettava senttikaupalla ylöspäin että pysyy jotenkuten ajassa, kesääkohti mennessä sitä on taas laskettava. Viimeisen parin vuoden aikana vaikutus on ollut suurempaa kuin sitä aikaisemmin. Tämä saattaa kylläkin johtua lämmitystavan muutoksista. Kyllä minä uskon että yöllä ja päivällä on varmasti vaikutusta, samaa vaikutusta näkyy myös maapatterissakin. Vielä aamulla analogisen mittarin viisari saattaa olla aivan pohjassa kun puoleenpäivään mennessä se laskee ja päivällä muuttuu jopa negatiiviseen suuntaan. Illalla viiden kuuden jälkeen taas viisari on nousussa. Joulukuu on sillä hiljaisinta aikaan ja Tammikuussa alkaa taas nousua tapahtumaan. Välillä saattaa värpättää lujaakin mahdollisesti taajuuden ja virran muuttuessa. Sellainen huomio että viimmeisimmän julmetun auringon purkauksen edellä mittarin viisari värpätti niin perkuleesti, sen jälkeen kuin ei mitään vaikka taivaalla esiintyi revontulia. No tosin tuota ei tuu seurattua jatkuvasti ja kirjattua ylös, joten ihan tieteelliseksi huomioksi sitä ei voi sanoa.

[penttinen]

Offtopikkia lisää.. hassua siinä on se, että heilureilla on havaittu kuun varjostavan auringon vetovoimaa. Helpoa olisi olettaa, että aurinko vetää puoleensa vaikka voimalla 1, ja kuu voimalla 2 maasta mitattuna. Kun kuu ja aurinko on samalla linjalla, eli auringonpimennys, niin vetovoimat summautuisi. Tässä esimerkkitapauksessa vetovoima olisi 3, jolloin heilurin pitäisi heilua huomattavasti hitaammin, koska maan vetovoima kumoutuu. Vastaavasti kappaleiden painon pitäisi keventyä maan pinnalla.

Kuitenkaan niin ei käy. Kuu tulee auringon eteen, ja auringon vetovoima heikkenee. Havainnollisesti samalla tavalla kuin valo, joka ei pääse kuun läpi.

Mielenkiintoiseksi tilanne käy Mayakalenterin loppupäivänä 12.12.2012 vai oliko se 21.12. jolloin moni pallukka avaruudessa on samalla linjalla. Silloin olisi mahtavaa tarkkailla isoa heiluria, ja ajaa dataa koneelle muutoksista. Heilureita voisi olla isoja ja pieniä, koska oletan vetovoimien muuttuilevan aika nopeaan tahtiin.

Hitsi, voisi tehdä ihan tiedettä tuolloin.

Tän keskustelun vois muuten siirtää johonkin muualle tästä ketjusta, avata vaikka omansa tuolla 12.12.12 päivälle ja heilureille??? (kai tuo päivä oli oikein) heh

[jussik5]

Päiväys on 21.12.2012 ja silloin loppuu 13 baktun, alkaa uusi 13 baktunin kierto.

Meitin aurinkokunnassa ei ole mitään ihmeellisä linjauksia sinä päivänä.

[penttinen]

Jaa.Mää oon sitten kaiketi lukenut jotain hömppäfoorumia. hih..