vapaaenergia.com

Miten jos vaikkapa korkea tasajännite kondensaattorissa, ja eristeenä muovikalvo, jonka päällä on öljykerros.

Mikäs riippuvuus on jännitteellä ja virralla. Jos muovilla on korkea dielektrisyysarvo, niin onkos öljyllä tällöin mahdollista päästä korkeammalle virrankestolle kuin ilman muovia. Esim. kanavapurkaus ei tapahdu niin helposti.

Öljyllä lienee se etu, että läpilyönnin sattuessa öljyyn ei jää "palanutta hiiltynyttä reikää" kuten muoviin. Olettaen, että öljyä on niin paljon, että uutta voi virrata tilalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Liquid_rheostat

Ompa keksintö tämäkin, täähän toimii virransäätäjänä niinkuin karpiti lamppu aikoinaan (kaasuvirran).

Kun höyrynpaine kasvaa niin virta vähenee.

sähköjunan nopeuden säädin: suolavettä pönttöön ja jos on jännitteenvaihteluita verkossa niin ei vaikuta pätkääkään junan nopeuteen.

mietin tuttua ilmiötä, miksei talvella juurikaan salamoi, sinänsä sähköä kuivalla pakkasilla kyllä kertyy, ja saa pieniä sähköiskuja (hankaussähkö) maan pinnalla, mutta kun on kesäisen kostean kuumaa, niin sähkö johtaa, ja mutta ylä- ja alailmojen välille kertyy jännite-eroa

Ukkoset eivät ole suoraan riippuvaisia vuodenajasta, vaan pikemminkin lämpö- ja kosteusoloista.
Jos Suomeen saapuu kosteaa ja lämmintä ilmaa, salamointi on mahdollista.
Talvisin ukkosta voi kuitenkin esiintyä sakean lumipyryn yhteydessä; ilmiötä sanotaan lumipyrysalamoinniksi.
Lumikuuropilvessä tapahtuu sähköistymistä kuten kesäisemmissäkin kuuro- ja ukkospilvissä,
mutta pilvi ei jaksa kasvaa kovin korkeaksi ja merkittävä osa sen sähkövarauksesta vajoaa
lumisateen mukana alemmaksi. Tavallista maasalaman purkauskanavaa ei ehkä kuitenkaan pääse muodostumaan,
vaan sähkö purkautuu epämääräisemmin, pilvisalaman tapaan.

Lähteenpoikanen:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1201070134

lueskelin

http://www.physorg.com/news/2011-10-phy ... field.html

"This is just a simulation operating under unrealistic parameters, don't read too much into it.

0.5 V/nm is 5 million volts per centimeter, exceeding breakdown voltage of almost anything. In reality the droplet would ionize, leading to short circuit and evaporation, long before the field reached such strength."

Miksei? Esim. toinen elektrodi on päällystetty teflonilla ja teflonin läpilyönti esim. 173 miljoonaa volttia/m, estää mukavasti läpilyönnin ja elektrolyysin
http://en.wikipedia.org/wiki/Dielectric_strength
ja vaikkapa "For instance, the dielectric strength of silicon dioxide films of a few hundred nm to a few μm thick is approximately 0.5GV/m."

Mut eikös 5 miljoonaa volttia/cm ole 500 miljoonaa volttia / metri. Siis tuo läpilyöntijännite. Ja teflonilla vaan tuo 173 V/m

kokeet näyttävät että matalampikin sähkökenttä vaikuttaa ratkaisevasti kiteytymiseen, ja voidaan näin hallita kiteytyminen, kyseessä on mahdollisimman laajan capacitive region, alueen hallinta, pitää estää Faradaic alueelle joutuminen