siviili2003 kirjoitti:kerätään talteen ja ..... (jatkoa vipusen itsepuheluun)..... saadaan tuloksena puhkisyöpynyt zirkonium kattila josta zirkonium oksidi kaavitaan tuhkien kanssa pihalle.
Sanoit juuri että puhdasta vetyä saahaan kemiallisesti vedestä kunhan käytetty metalli on ensin oksidoitu (veden sisältämällä hapella).
Ajatusleikki on ajatusleikkiä jota saa aivan vapaasti jatkaa, sitä kun minä en osaa sanoa miten putki oksidoituu kun en oo käytännössä kokeillut zirkoniumia. Saattahan siinä käydä siten että paranee vaan kuten alumiini, toisaalta saatta siinä käydä niin, että putken sisällä virtaavat savukaasut polttaa hapen zirkoniumista. Hyvä näkökulma kuitenkin.
Siinä lähdeaineistoa jokaisessa on jotakin:
Charles. E Morrison, Kemia 1997
P. J. Antikainen, Yleinen ja epäorgaaninen kemia, III painos. WSOY
Leena Jalonen, Pirkko Kekarinen, Tekniset Kemia, WSOY
A. Haavisto, A. Hella, O. Hurmola, V. Tuomi, Alkuaineiden kiehtova maailma, Otava
Per Falk, Lukioasteen kemia 2, Kirjayhtymä
Insinööri Kemia
TOKEVA Ohje T8b
Sami Määttä, Uutisia lisätty viimeksi 22.3.2000. alunperin 4.9.-97 Internetissä.
Joachim Rudolph, Kemia 1971
Risto Laitinen ja Jukka Toivonen 1982, Yleinen ja epäorgaaninen kemia
Siemens / Internet 1999 - 2000
Opel / General Motors /Internet 1999 - 2000
Daimler-Bentz / Internet 1999 – 2000
Tekniikan kemia
Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia
Tekniikan Maailma
http://www.ballard.com http://www.hpower.com http://www.mhtx.com samoin jos olet pikaruostuttanut pesään heittämäsi rautalevyn kappaleet, niin olet kaapinut tuhkien mukana ruosteet pellolle.
Kieltämättä pelkkä puupelletti aiheutti 60 vuotta vanhaan ja valmiiksi ruosteiseen romurautaan nopeutettua korroosiota ja punaiseksi pulverisointia. Se miksi noita kappaleita on tullut käytettyä useita on "pelkistäminen" eli jatkuva yksinkertaistaminen. Vanhaa romurautaa on sikäli hyvä käyttää niin kauan kun kappaleita joutuu muokkaamaan ja hakemaan mieleistä toimivuutta. Turpeen ja puupellin kaasuttaminen ja hehkuva pelletti kuumentaa myös osat punaisiksi vääntäen melkoisesti rautaa ruuville. "Sinkkausliitokset" jos ymmärrät mitä tällä tarkootan, kestää parhaiten. Valurauta arinat ei kestä ja tein muutamia aluksi itse, viimme talvena kokeilin "aalto-arinaa" ja se on toiminut muuten hyvin, mutta reiät saisi olla puupelletille pienemmät. Arinoissa on sellainen vika että jos ensio ilma pääsee liian aikaisin kylmänä niin turvepelletissä tapahtuu nopea kokkaroituminen ja se tukkii arinan raot haitaten sitten vetoa. Itse kattilan polttoainetila ja palotilat on ruostumattomasta ja kun lopullinen versio on valmis, vasta sitten kannattaa kävellä "Kaukoosen rautaan" ja puntaroora niitä euroja kun sen aika on. Vesihöyryä voi käyttää myös liekin tulistamiseen, aivan kuten aikoinaan höyryvetureissa. Turvepellettiä kun polttaa, siinä on jopa järkevää käyttää höyryä sen sisältämien hehkuvien rautahiukkasten "terästämiseen". Niitä kun ei ole edes isoissa laitoksissa nykyisin erotella tuhkan seasta ja silti aikoinaan ne olivat Suomessa merkittävin suoraudan lähde. Tonnista turvepellettiä tulee noin 40 litraa tuhkaa.
Ei se zirkonium tässä tapauksessa jää kemiallisesti koskemattomaksi, älä uskokkaan.
Mielestäni se ei ole uskon asia vaan kokeilun paikka zirkoniumilla, jos sellaista jostain yleensä saa ja eikös se ole siviili niin, että keksijän pitää olla utelias eikä toimia kuin ..."Kelan lääkäri"...? Pitääpä piruuttaan kysyä "Kaukooselta"... Kyllä tuo mieles on paljonko rautaa katoaa, älä sinä sitä murehri, ei tässä aivan leppäluokalla ajeta. Pesä pysyy muuten puhtaana noesta.
Kerronpa tässä eräästä Matti Nikulasta rovaniemeltä joka harrasti ajaa moottorikelkkakisoja, hän kertoi minulle käyttäneensä bensan sekaan lisäten raakaa rikkihappoa (siis ionisoi veden), ja sillä tavoin oli moottorikelkka repinyt hirmu kierrokset, kiihtyvyyttä tuli huimasti lisää. (lienee vapautuneen vedyn ansiota, kun happo pääsi tekemisiin sinkkivalu kaasarin kanssa)
No sehän oli oikea "Bing"
. Rovaniemellä muuten rakentelivät aikoinaan turboahdettuja Suzuki Katanoita ja heitä oli aika iso kööri kiihdytyskisoissakin. Pääkonstruktööri oli kelkkatehtaalla töissä ja harrastuksenaan viritteli moottoripyöriä. Katanoissa käytettiin Mitsun kevytkuorma-auton turboahdinta ja Hämeenlinnan suunnalla joku teki niihin alumiiniset välijäähdyttimet. Serkkupoika kävi Ruottin puolella mittauttamassa omaansa jarrupenkissä ja jos nyt oikein muistan, hevosia irtosi 280 pollen paikkeilla. Kiihdytysaikoja en muista mutta loppunopeus huiteli pitkälti yli 300 kmh paremmalla puolella ja ei niihin "rikkiä" eikä "iloa" tarvittu.
..... (jatkoa vipusen itsepuheluun).....
Tairanpa lähteä piiiitkälle tupakkatauolle jottei tartte turhaan rustata ja muukki saa suunmuutetta.
