vapaaenergia.com

Ennenhän sitä sahanpuruissa oli jääkimpaleita,

jospas vaikkapa jäädyttelisi paaluja aika syvälle maahan, paljonkohan pitäisi laittaa vai onkos turhaa touhua

Sahanpuruja käytettiin kyllä ihan syystä

Eristemateriaali on oltava.

Ohessa taulukko mistä pääsee hyvin selville eri materiaaleista
http://en.wikipedia.org/wiki/U-value#Typical_per-unit-thickness_R-values_for_material

Niin siis Vaakkumi on tuon taulukon perusteella paras lämmöneriste.
Sahanpurut näyttäis oleva yhtä tehokas eriste kuin lumi.
Hirsikin on parempi lämmönerste kuin purut vrt. 0.25/0.18

jospas varjoon jäädyttelisi kunnonkokoisen jääkimpaleen/t ja peittäisi havuilla ja lumella, esim. laskettelurinteissä varjossa yllättävan pitkälle kesään lunta

Ennen Kyrönjoen varrella maatilat ja meijerit sahasivat ja varastoivat isoja jääkuutioita kesää varten. Jää varastoitiin ja mm. Ilmajoen meijeri myi jäätä kesäisin maidon jäähdyttämistä varten.

MUISTOJA JOKIVARRELTA Jäiden haku sivu 39.



Nykyisinkin jäätä sahataan mutta enää sitä ei oteta talteen. Sahauksella helpotetaan jäiden lähtöä ja pyritään estämään veden nousu alajoen alaville pelloille. Tuossa olisi muuten ajatusta jatkaa "hiihtokelejä" kesäkaudelle, kun kerran sahausta tehdään.

Itsellä on sen verran ikää, että olen pikkupoikana kirveellä kolhinut tuollaisista jokijäältä sahatuista jäälohkareista palasia jäätelökioskin "pakastearkkuun".

Jäälohkareet olivat varaston takana varjonpuolella purukasassa. Jotain sateensuojaa taisi olla.

Kertatäytön jäät hakattiin suunnilleen kanamunan kokoisiksi kimpaleiksi ja ladottiin karkean suolan kanssa "kylmätankkeihin" (tai mitä lienivät).

Kyllä siinä lylmää oli, niin kauan kuin suola teki tehtäväänsä. Ja kun jäät sulivat niin toinen satsi teon alle ja sisään.

tuttu suunnitteli hiihtorataa kesäksi, ja toteutus oli sellainen syvä ura/oja maassa, jossa oli vielä kylmäputket alla. Ja kansisto päällä. Oja sitten täytettiin talvella lumella, ja toivottiin, että pysyis kesän viileenä.

Miten hiihtoradan kävi? Onnistuiko?