Kipinäväli, kondensaattori ja kela

Valvoja: Yllapito

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 08.12.2020 20:14

Vapaata energiaa riistämällä elektroneilta liike-energiaa?
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 09.12.2020 14:39

Siitä vaan asiaa tutkimaan.

Seuraavassa säteilevän energian historiaa.

Patrick J. Kelly. A Practical Guide to Free-Energy Devices.
Chapter 5: Energy-Tapping Pulsed Systems
http://www.free-energy-info.co.uk/Chapt5.html

Edwin Grayn tehoputki toimi sen kipinäväliin generoiduilla hyvin lyhyiden ja terävien pulssien sarjoilla.

Tarinan mukaan venäläinen maahanmuuttaja Alexei Poppoff esitteli 1957 Graylle piirin, jonka hän kertoi Nikola Teslan näyttäneen hänelle. Gray ei ymmärtänyt piiriä, mutta hänen naapurinsa Marvin Cole ymmärsi ja kehitteli sen pohjalta 1958-1972 tehokkaita laitteita, jonka jälkeen katosi. Gray alkoi tehdä Colen kanssa yhteistyötä 1967 alkaen ja Colen kadottua, pyrki viemään asiaa yksin eteenpäin ja esitteli Colen kehittämän pienen moottorin 1973 Cal-Tech laboratoriolle, jossa mitattiin moottorin 27 W sisäänmenon tuottavan sen ulostuloon 10 HP (7457 W, jolloin COP = 276).

Peter Lindemannin mukaan Grayn tehomuunnosputken piiri on efektiivisesti kopio Teslan piiristä, joka tekee saman asian.

Kuva

Tesla esitteli piirin Philadelphian ja St Louis luennoilla 1893 ja näytti, miten kuormille voidaan antaa tehoa, kun korkeajännitelähdettä pulssataan magneettisesti sammutetuilla kipinöillä – jotka tuottavat hyvin lyhyt kestoisia DC pulsseja.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 09.12.2020 17:16

Säteilevän energian historiaa.

Patrick J. Kelly. A Practical Guide to Free-Energy Devices.
Chapter 5: Energy-Tapping Pulsed Systems
http://www.free-energy-info.co.uk/Chapt5.html

Johtimelle annettu terävä pulssi tuottaa kaksi erityyppistä kenttää, magneettisen ja säteilevän. Magneettikentässä voimaviivat kiertävät johdinta ja säteilevän energian aallossa voimaviivat säteilevät radiaalisesti johtimesta ulospäin ja tuottavat shokkiaallon.

Säteilevä energia sähkötehoksi muunnettuna tuottaa erityyppistä sähköä. Kun moottorille annetaan tehoa normaalilla sähköllä, se lämpenee kuormitettuna. Kun samalle moottorille annetaan tehoa säteilevällä energialla, se viilenee kuormitettuna. Sen vuoksi tämän tyyppistä sähköä kutsutaan kylmäksi sähköksi.

Tesla aloitti 1889 kokeet korkealla jännitteellä varatuilla kondensaattoreilla ja hyvin lyhytaikaisilla purkauksilla, jotka tuottivat hyvin teräviä shokkiaaltoja, jotka hän tunsi kehossaan. Hän tiesi, että korkeajännitedynamon kytkimen sulkeminen tuotti usein vastaavan pistävän shokin. Sen uskottiin johtuvan staattisesta sähköstä ja se ilmeni vain muutaman millisekunnin päälle-kytkemisen yhteydessä. Kuitenkin noiden muutaman millisekunnin aikana sähkökaapeleista nousi ulospäin sinisiä neuloja ja ne vuosivat maahan, ja usein lähellä olevien ihmisten läpi, aiheuttaen välittömän kuoleman, jos rakennelmat olivat suuria. Vaikka tuon ajan generaattorit oli mitoitettu tuhansille volteille, nämä purkaukset olivat miljoonia voltteja. Tämä generaattoriongelma eliminoitiin vahvasti eristetyillä kytkimillä, joissa on hyvin suuri maayhteys.

Ilmiö kiehtoi Teslaa ja se näytti vastaavan hänen kondensaattoripurkausten efektejä. Hän laskelmien mukaan tuotetut jännitteet olivat satoja kertoja suurempia kuin kondensaattorien tai generaattorien syöttämät jännitteet. Oli selvää, että syötetty teho vahvistui tai lisääntyi jollain tavalla, mutta mistä ylimääräinen energia oli peräisin?

Tesla jatkoi kokeellisia tutkimuksiaan ja teki varotoimia tuotettuja korkeajänniteitä vastaan. Pian hän pystyi tuottamaan näitä shokkiaaltoja säännönmukaisesti ja ne tuottivat pisteleviä tuntemuksia koko laboratorion alueella, kasvot ja kädet olivat erityisen herkkiä näille aalloille. Nämä shokkiaallot säteilivät ulospäin, lävistivät metallin, lasin ja kaikki muut materiaalit. Selkeästi kyseessä eivät olleet sähkömagneettiset aallot, joten hän kutsui uuden tyyppisiä aaltoja säteileväksi energiaksi.

Tesla tutki kirjallisuutta, mutta löysi vain vähän viitteitä säteilevään energiaan. Tohtori Joseph Henry havaitsi 1842 Leidenpullon purkausten magnetisoivan rakennuksen eri kerroksessa olevia teräsneuloja. Magnetisoiva aalto oli mennyt tiiliseinien, tammiovien, raskaan kivi- ja rautalattian ja peltiseinien lävitse holvikellarissa oleviin neuloihin asti.

Elihu Thomson 1872 teki kokeita suurella Ruhmkorffin kipinäinduktorilla ja kiinnitti sen yhden navan kylmävesiputkeen ja toisen navan metallipöydän kansilevyyn. Sen tuloksena syntyi massiivisten kipinöiden sarjoja, jotka sähköistivät huoneen metalliset ovenkahvat ja tuottivat Teslan tutkimia pisteliäitä shokkiaaltoja. Thomson havaitsi, että mikä tahansa eristetty metalliesine rakennuksessa tuotti pitkiä ja jatkuvia valkoisia kipinäpurkauksia maahan. Myöhemmin samana vuonna tästä löydöksestä kirjoitettiin lyhyesti Scientific American -lehdessä.

Tesla päätteli, että kaikki hänen havaitsemat ilmiöt viittasivat ”kaasumaiseen väliainerakenteeseen, joka koostuu itsenäisistä ja vapaasti liikkuvista kuljettajahiukkasista – ilmassa on mukana myös toinen väliaine”. Tämä näkymätön väliaine kykenee kantamaan aaltojen energian kaikkien substanssien lävitse, joka viittaa siihen, että sen perusrakenne on aineen atomeja paljon pienempi, jolloin sen hiukkasvirrat voivat lävistää vapaasti kaikki kiinteät aineet. Koko avaruus näyttää olevan täytetty tällä materialla.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 09.12.2020 22:17

Kuva

Patrick J. Kelly. A Practical Guide to Free-Energy Devices.
Chapter 5: Energy-Tapping Pulsed Systems
http://www.free-energy-info.co.uk/Chapt5.html

Harold Aspden on tehnyt kokeen, joka tunnetaan Aspden efektinä, joka myös indikoi tämän väliaineen olemassaolon. Hän pyöritti magneettimoottoria, jonka roottorin massa oli 800 grammaa ja mittasi, että sen kiihdyttäminen 3250 rpm pyörimisnopeuteen vaati 300 joulea energiaa ja tuon nopeuden ylläpitäminen vaati 15 joulea energiaa. Jos moottoria pyöritettiin 5 minuuttia tai sitä pidempään ja sitten sammutettiin, se pysähtyi muutamassa sekunnissa. Jos sitten moottori käynnistettiin uudestaan alle minuutissa, sen kiihdyttäminen tuohon pyörimisnopeuteen vaati vain 30 joulea energiaa. Jos viivettä oli useampia minuutteja, roottorin kiihdyttäminen vaati taas normaalit 300 joulea energiaa.

Tesla jatkoi kokeellisia tutkimuksiaan ja havaitsi, että hyvin lyhyet unipolaariset pulssit olivat tarpeen säteilevän energia-aallon tuottamiseen. Vaihtovirta ei tuottanut samaa efektiä kuin tasavirtapulssit. Pulssiajan lyhentäminen ja jännitteen nostaminen suurensivat säteilevää energia-aaltoa. Tesla havaitsi, että käyttämällä kondensaattoria ja valokaaripurkausmekanismia yhdessä voimakkaan magneetin kanssa, joka sijoitettiin suorassa kulmassa kipinäväliin, paransi laitteiston suorituskykyä merkittävästi.

Teslan kokeet osoittivat efektien muuttuvan, kun pulssien leveyttä säädettiin. Jokaisella kerralla säteilevän energian teho näytti olevan vakio etäisyydestä riippumatta. Energia koostui yksittäisistä pitkittäisistä aalloista ja niitä tuottavan laitteiston lähelle sijoitetut esineet varautuivat sähköisesti ja säilyttivät varauksen monia minuutteja sen jälkeen, kun laitteisto sammutettiin.

Tesla käytti varaavaa dynamoa teholähteenä ja havaitsi, että magneettinen kipinäväli tuotti dynamon yhdellä puolella positiivisen säteilevän aallon. Kun magneettinen kipinäväli siirrettiin dynamon toiselle puolelle, se tuotti negatiivisen säteilevän aallon. Kyseessä oli selkeästi uuden tyyppinen sähköinen voima, joka eteni sädemäisesti ja oli luonteeltaan erilaista kuin Maxwellin sähkömagneettiset aallot.

Tutkiessaan pulssinleveyksien vaikutuksia, Tesla havaitsi pulssijonojen, joiden yksittäiset pulssit olivat yli 100 mikrosekuntia leveitä tuottavan kipua ja mekaanista painetta. Tällä pulssiajalla kentässä olevat esineet värähtelivät silminnähtävästi ja jopa työntyivät kentän mukana (vrt. Hutchisonin kokeilut). Ohuet johdot, joihin johdettiin yhtäkkisiä bursteja räjähtivät savuksi. Kun pulssinleveys laskettiin alle 100 mikrosekuntiin, kivuliaat efektit hävisivät ja aallot olivat harmittomia.

1 mikrosekunnin pulssinleveydet tuottivat voimakkaan fysiologisen lämpöaistimuksen. Sitä lyhyemmät pulssinleveydet tuottivat huoneet täyttävää valkoista valoa. Ja vielä lyhyemmät pulssit tuottivat viileitä tuulahduksia, jotka kohottivat mielialaa ja tarkkaavaisuutta (vrt. negatiivisia ioneja). Eric Dollard on vahvistanut nämä efektit ja kirjoittanut niistä jonkin verran.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja tesla » 10.12.2020 08:22

Minua tuossa vaivaa kun näemmä on DC moottori Teslalla käytössä. Minkähän näköinen semmoinen oikein on ollut ja onko lieneenkin ollut iso. Siitä sitten revitään suoralta kädeltä korkeat voltit.
Mikä on prosessi ollut? BACK-EMF? Jotenkin tuntuu on myös ollut Ampeereja pelissä hotakasti. On siis todella tuolla pyörivällä häkkyrällä tuotettu kunnon pulssit ja niihin suoralta kädeltä vetäisty Voltteja Ampeerien kera.
Mitenhän tuo ihme on toteutettu? Ja sitten onko nykyään mitään vastaavaa vempelettä edes olemassa tai minkä tyylinen moinen jämö laite yleensä olisi?

Auton alternaattorista saa kyllä tarpeen mukaan jopa 25 volttia ja hyvät ampeerit,,, luokkaa 160.

Car Alternator with Magnets MR ELECTRON
https://www.youtube.com/watch?v=aeqy-OE5ZIM

Ehkäpä siviili2003 pystyisi rakentamaan tällaisen muunnoksen auto-alternaattorista kun kerran käsistään taitava on ja asuu siellä jossain missä niitä autoja itse huolletaan. -D :-D :) Itselläni ei auton osia ole.

Paljonkohan voltteja tuottaisi tuo vaikkapa 50 Hz?

Ihmeellisiä vehkeitä on ollut aikoinaan. Takuulla olleeta moottorit aika isoja mistä ne pulssit ovat revitty.

Tästä narusta pitää taas antaa kiitosta Villelle! Aivan super-hyvää kontekstia. Taas upposi tajuntaan kuin tuhat volttia ja koko yö meni sinun kirjoittamaasi aihetta tutkiessa. Todella vakuuttavia
palasia olet löytänyt ja mitenkään laihasti et pöytää ollut kattanut! koko arvoitus paljastettuna mielestäni siihen asteelle mitä siitä yleensä tiedetäänkään.

Tällä vauhdilla on kohta puolet maailmankaikkeuden salaisuuksista ainakin jossain määrin koluttu. It´s a huge feat!
tesla
 
Viestit: 645
Liittynyt: 05.11.2013 08:40

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 10.12.2020 14:55

Kolminkertaisellakin nopeudella ja 50 vuoden työllä kaikista universumin sähköilmiöistä tulisi todennäköisesti vain murto-osa käsitellyiksi.

Patrick J. Kelly. A Practical Guide to Free-Energy Devices.
Chapter 5: Energy-Tapping Pulsed Systems
http://www.free-energy-info.co.uk/Chapt5.html

1890 Tesla havaitsi, että jos hänen magneettisen keskeyttimen lähelle laittaa kaksi jalkaa (≈ 61 cm) pitkästä kuparilevystä tehdyn johdinlenkin, ohut seinäiseen yhden kierroksen kelaan kehittyi kalvo valkoisia kipinöitä ja sen yläosasta purkautui pitkiä hopeanvalkoisia valokaaria. Näillä purkauksilla näytti olevan paljon suurempi jännite kuin mitä piirissä generoitui. Efekti vahvistui merkittävästi, kun kuparilevykela sijoitettiin keskeytintä ympäröivän kelan sisälle. Sähköpurkaus näytti halaavan kelan pintaa kummallisella läheisyydellä ja nousi sen pintaa pitkin avoimeen päähän. Shokkiaallot virtasivat kelan johdinten suhteen suorassa kulmassa ja tuottivat hyvin pitkiä purkauksia kelan huipulla. Kun keskeyttimen varaus hyppäsi yhden tuuman (≈ 2.5 cm) sen magneettisessa koteloinnissa, kelan serpentiini valokaaret (streamers) olivat yli kaksi jalkaa pitkiä.


Vastasähkömotorisenvoiman (back EMF) hyödyntämiseen näyttää olevan eri näkökulmia riippuen siitä, kuinka selvärajaisesti se määritellään ja mitä kukin siihen sisällyttää. Beardenin vasta Lezin laki efektiin ja Bedinin jännitepiikkeihin näyttää sisältyvän paljon enemmän kuin oskilloskoopissa nähdään. Seuraavassa Vasiliev näyttää kertovan samasta asiasta, mutta vain eri näkökulmasta (löytyi netistä 2018).

Sitä ennen ajatuksena, kun tutkimusta tekee vuosia ja harjoittaa samalla intuitiotaan, molempiin liittyvät taidot kehittyvät. Aluksi intuition seuraaminen voi tuntua järjettömältä ja fiiliksen mukaan asiasta toiseen hyppimiseltä, jota se aluksi onkin, mutta se kehittyy vuosien saatossa kuin kesytetty jänis, joka voi osoittaa sinulle piilotetut porkkanat. Ja silloin älyllisesti rehellisenä on myönnettävä, ettei kaikkia porkkanoita voi mitenkään löytää päättelemällä. Kuitenkin piilotettujen porkkanoiden tai neulojen löytäminen heinäsuovasta vaatii molempien yhteistyötä. Kun intuitio ja järki toimivat keskenään sopusoinnussa ja vastavuoroisesti, alkaa todella oppia jotain.

OV Vasieliev. 2015. Electricity and Unusual Features.

Suunniteltaessa jännitegeneraattoreita, joilla on korkea välityssuhde, on tärkeää blokata vasta-EMF tai tarkemmin suunnata se uudestaan tekemään työtä sähkönkuluttajalle. Monissa maissa tieteilijät ja keksijät ovat työskennelleet vuosikymmeniä tämän aiheen ympärillä. Loppujen lopuksi tämän mysteerin selvittämällä ihmiskunta saapuu sähköalalla täysin uudelle teknologian kaudelle.

Kuva
Kuvassa asymmetrinen muuntaja, jonka kommunikointipiirit on sijoitettu toistensa suhteen 90° kulmaan. Tämä eliminoi toisiopiirin efektin ensiökytkentään, jolloin vasta-EMF lukkiutuu ja fokusoituu toisiopiirin kytkennän ulostuloon.
...

Pulssiteknologian ersimerkit Teslakela ja Katcher Brovina herättävät kysymyksen, miten voimme ottaa tehoa tästä ulkoisesta ympäristöstä tulevasta ”vasteesta” ja muuntaa sen sähköenergiaksi? Tarkastellaan yhtä todennettua menetelmää, joka tuotti positiivisia tuloksia.

Kuva

Kaaviokuvassa tyypillisen Katscher Brovinan kytkentä toiseen piiriin, jossa sähkömagneettinen kytkentä toiseen kelaan muodostetaan alumiiniputkella, jossa on leikkaus. Kun toisen kelan alaosa kytketään asymmetriseen muuntajaan, sen ulostulon hehkulamppu syttyy. Muuntajan ensiöpuoli on kytketty asymmetrisesti suoraan maahan. Sen poikittainen johdinkela on sarjassa pitkittäisen johdinkelan kanssa, joka on pitkittäinen suhteessa nauhakäärittyyn ferromagneettiseen toroidiin. Toinen poikittainen kela on kytketty hehkulamppuun. Näemme tässä selkeän sähkövarausten erottumisen, (keskihakuiset) positronit ovat kasaantuneet ulostulokelan ulostuloon (kuvan alempaan osaan) ja elektronit maahan. On osoittautunut, että elektronit otetaan maasta ja positronit Katcher suunnitelman ja kommunikointikelan ulostulosta. Jos käytetään piirin maadoitussääntöä (Lorenz symmetria) tai muuntajassa käytetään vain poikittaisia johdinlenkkejä ilman pitkittäisiä johdinlenkkejä, konstruktio lakkaa toimimasta.

Kuva

Teslakelasta tai Katscher Brovinasta ja alumiiniputkesta tulevien positronien välitys- ja kerääntymisefektiä voidaan vahvistaa käyttämällä kvartsiputkea toisen kelan kehyksenä. Molemmissa keloissa pitää olla sama määrä kierroksia ja niiden halkaisijat pitää olla samat. Kun alumiiniputki sopii mukavasti kvartsiputken sisään, jälkimmäinen kerää sähköstaattisen positronivarauksen tehokkaasti sisäpuolelleen. Kvartsiputken ulkopuolella oleva kela poistaa tehokkaasti sähköstaattisen varauksen, joka hyödynnetään sitten asymmetrisen muuntajan kautta, kuten kaaviokuvassa näytetään.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 10.12.2020 18:33

Huom. Kappaleeseen 5 sisältyy virheitä ja olen suomentaessani tehnyt ainakin kahdessa kohtaa pieneen yksityiskohtaan liittyvän korjauksen tai oikeastaan olen jättänyt vain sanan välistä. Esimerkiksi Teslan magneettisen katkojan magneetti ei ollut "voimakas kestomagneetti", koska 1800-luvun lopulla ei ollut sellaisia, vaan se oli tehokas sähkömagneetti tai vain "voimakas magneetti", kuten sen suomensin.

Patrick J. Kelly. A Practical Guide to Free-Energy Devices.
Chapter 5: Energy-Tapping Pulsed Systems
http://www.free-energy-info.co.uk/Chapt5.html

Hyvin lyhyiden unipolaaristen pulssien jono aiheutti hyvin kummallisen ja ulospäin laajentuvan kentän. Tämä kenttä muistutti nakuttavaa sähköstaattista kenttää, mutta sillä oli paljon voimakkaammat efektit kuin mitä voitiin olettaa sähköstaattiselle varaukselle. Tesla ei löytänyt laitteensa suurelle jännitteen kertautumiselle vastauksia aikansa sähköyhtälöistä. Sen vuoksi hän oletti efektin johtuvan säteilevistä muunnoslaeista, jotka piti määrittää kokeellisilla mittauksilla.

Tesla oli löytänyt uuden induktiolain, jossa säteilevät shokkiaallot vahvistuivat automaattisesti segmentteihin jaetuissa kappeleissa. Segmentaatio oli avain toiminnan vapauttamiseen. Säteilevät shokkiaallot kulkivat kelojen ulkopinnoilla niiden päästä päähän. Nämä shokkiaallot eivät kulkeneet kelojen johtimien lävitse, vaan ne käyttivät kelojen pintoja kulkureittinään. Mittaukset osoittivat, että jännitteen kasvu oli suoraan verrannollinen kelaa myöten kuljettuun matkaan ja jännite nousi jokaista kelan tuumaa kohden 10 kilovolttia. 10 kilovoltin syöttöjännitteellä 24 tuumaa pitkä kela nosti jännitteen 240 kilovolttiin. Se oli ennenkuulumatonta. Tesla havaitsi myös, että jännitteen nousulla oli matemaattinen yhteys kelan johdinresistanssiin ja suuremmat johdinresistanssit tuottivat korkeampia jännitteitä.

Tesla viittasi hänen katkojansa silmukkaan erikoisprimaarina ja pitkään kelaan erikoissekundaarina, mutta hän ei tarkoittanut näiden termien vastaavan tavallisten muuntajien primaaria ja sekundaaria, koska ne toimivat täysin eri tavoilla.

Yksi ominaisuus hämmensi Teslaa jonkin aikaa. Hänen mittaukset osoittivat, että erikoissekundarissa ei kulkenut sähkövirtaa. Jännite nousi kelan jokaisella tuumalla, mutta kelassa itsessään ei kulkenut yhtään sähkövirtaa. Tesla alkoi viitata hänen mittaamiin tuloksiin ”sähköstaattisilla induktiolaeilla”. Hän havaitsi, että jokaiseen kelaan liittyi yksilöllinen optimi pulssinleveys ja sitä ajava piiri piti virittää kelaan sopivaksi säätämällä pulssien leveydet parhaalle suorituskylvylle.

Tesla huomasi kokeilujensa tuloksista, että ne vastasivat dynaamisten kaasujen liikkeitä, joten hän alkoi mietiskellä, voisivatko valkoiset liekkipurkaukset olla sähköstaattisen voiman kaasumaisia ilmennyksiä. Hän huomasi, että kiinnittämällä metallikärjen pitkän sekundaarikelan huipulle, sen sähköiset purkaukset suuntautuivat hyvin samankaltaisesti kuin putken lävitse virtaava vesi. Kun sähköiset virtaukset suunnattiin etäällä oleviin metallilevyihin, ne tuottivat niissä sähkövarausten liikettä, joka voitiin mitata sähkövirtana, vaikka sen siirroksessa ei ollut virtaa. Sähkövirta ilmestyi vain silloin, kun virtaukset keskeytettiin/katkaistiin.

Tesla teki myös toisen merkittävän löydöksen. Hän kytki hyvin painavan U-muotoisen kuparitangon suoraan hänen katkojan ulostuloon muodostamaan täyden oikosulun. Hän kytki sitten monia normaaleja hehkulamppuja U-tangon jalkojen välille. Kun laitteisto käynnistettiin, hehkulamput alkoivat loistaa kirkasta kylmän valkoista valoa. Se on aika mahdotonta konventionaalisella sähköllä ja osoittaa selkeästi, että Tesla käsitteli jotain aivan uutta. Tätä energiaa kutsutaan joskus kylmäksi sähköksi ja Edwin Gray seniori demonstroi sen erilaisuuden valaisemalla hänen tehoputkellaan hehkulamppuja ja upottamalla ne veteen. Grayn tehoputket toimivat kipinävälin tuottamilla säteilevillä sähköaalloilla ja niiden energiaa kerättiin kolmella kuparisylinterillä, joka koteloivat kipinävälin sisälleen. Kuparisylinterien reiät vahvistivat energiankeräystä ja kuorma kytkettiin suoraan sylintereistä tulevaan virtaan. Kun Gray valaisi hehkulamppuja, hän käytti vain muutaman kierroksen ilmasydämistä muuntajaa, jossa oli hyvin paksut johtimet.


Kuva
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja jussik5 » 10.12.2020 19:12

En tiedä onko tästä hyötyä mutta Noman Wootan oli päässyt joskus purkamaan Edwin Grayn keloja jotka olivat hänen moottorissaan.
Paljastui että kaikki kerrokset oli kelattu samaan suuntaan, eli kerroksen vaihtuessa oli viety lanka
yhden kierroksen aikana taas sinne alkupäähän ja sen jälkeen taas uusi kerros.
Tämä tieto on varmaan jo hävinnyt ajan hampaan ansiosta.
Ehkä tätä kuitsekin kannattaa joskus kokeilla.
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 10.12.2020 21:27

Onhan sillä varmasti jokin merkitys, kun joskus pienet yksityiskohdat voivat olla oleellinen osa keksintöä, vaikka niitä ei patentissa mainittaisi. Ja onhan tuosta vastaavasta käämintätavasta muuallakin kerrottu, muistaakseni jonkun magneettimoottorin yhteydessä. Se muuttaa ainakin kelan kapasitiivista ja induktiivista luonnetta, koska silloin kelan päällekkäisten johdinkerrosten välinen kapasitanssi muuttuu ja kela varautuu induktiivisesti unipolaaristen pulssien tavoin kerros kerrokselta aina samaan suuntaan. Siitä on varmasti jotain hyötyä. Viitteitä on myös siihen, että sähkön hienomman muodon polariteeteilla on jonkinlainen kiraalinen efekti, joka liittyy hiukkasten spinin tai pyörimissuuntaan, jolloin kelan kätisyydellä on merkitystä tuotetulle polariteettijakaumalle, kuten nähdään esimerkiksi spintroniikkaan liittyvässä ”Chiral Induced Spin Selectivity” efektissä.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 11.12.2020 12:55

John C. Bedini ja Thomas E. Bearden. 2004. Radiant Potential Energy Charger. Provisional Patent Application. Free Energy Generation: Circuits & Schematics. 2011, 121-123. http://www.cheniere.org/sales/buy-feg.htm

Reiluuden vuoksi yllä linkki osoitteeseen, josta suositeltavan tutkimuskirjan voi ostaa. Jos tekijänoikeuksien haltija ei pidä siitä, että olen kääntänyt liikaa hyvää asiaa marginaaliselle vähemmistökielelle, poistan käännökseni heti asianmukaisen huomautuksen/pyynnön saatuani.

Jotain negatiivisen energian uusia ominaisuuksia ja toimintoja

Jotain negatiivisen energian ominaisuuksia pitää huomioida, erityisesti piirin impedanssi osissa, jotka on maadoitettu itsenäisesti kelluvan maan tavoin ja joita ei ole kytketty suljetun virtapiirin yhteiseen maaväylään.

Kuten aikaisemmin selitetty, kun normaalin sähkömagneettisen energiavirran (hajaantuvan energian) johtaa resistiiviseen tai impedanssiseen johtimeen, osa positiivisesta energiavirrasta hajaantuu takaisin ympäristöön, jolloin osa kuormaan siirretystä energiasta menetetään ympäristöön. Silloin hajaantunut energia tuhlataan lämpönä jokaisessa järjestelmässä, jonka tarkoituksena on siirtää energiaa johdinta pitkin järjestelmän johonkin toiseen osaan käytettäväksi. Positiivisen energian sanotaan olevan lämmittävää energiaa.

Toisaalta, kun negatiivisen sähkömagneettisen energiavirran (yhdistyvän energian) johtaa resistiiviseen tai impedanssiseen johtimeen, tuloksena on täysin vastakkainen ja huomiota herättävä efekti. Ympäristön tuottama vahvistus saavutetaan johtamalla negatiivinen energia impedanssin lävitse. Ylimääräistä negatiivista sähkömagneettista energiaa sisäänvetäytyy impedanssiin, johon se yhdistyy ulkoisesta ympäristöstä lisäten johdinta pitkin kulkevaa negatiivisen energian kokonaisvirtaa ja lämmittämisen sijaan viilentää johdinta! Joten negatiivisen energian sanotaan olevan viilentävää energiaa.

Toisin sanoin mistä tahansa impedanssista tulee vahvistin terävästi pulssatulle negatiivisen sähkömagneettisen energian sisäänmenolle, jolloin vahvistuksen ylimääräinen negatiivinen energia saadaan samanaikaisesti pulssatusta aktiivisesta vakuumiympäristöstä. Joten tämä negatiivisten energiapulssien vahvistus saadaan puhtaasti muunnetun vakuumin uudelleenmitoituksesta (re-gaugin). Sen lisäksi toiminta tapahtuu vapaasti, johtuen mittavapausperiaatteesta (gauge freedom principle), joka jo tunnustetaan mittateoriassa ja kvanttikenttäteoriassa. Jolloin impedanssit tai piirin osat, joihin sisältyy impedanssia, tulevat ympäristön tehostamiksi negatiivisiksi energiavahvistimiksi (todellinen negatiivinen impedanssi). Kutsumme tätä toimintoa ”E-amp” tai ”E-vahvistukseksi”. E-amp tuo esiin myös viilennyksen ja se on hyödyllinen piirien kylmentämiseen tai jäähdyttämiseen.

Normaalien sähkötehopiirien positiivisen energiavirran toiminnassa ei ole mitään vastaavaa tälle uudelle negatiivisen energiavirran passiiviselle vahvistusefektille. Sen sijaan positiivisen energian piirit hävittävät positiivista energiaa ja hävitys on täysin vastakkaista vahvistukselle. E-amp toimintaa voidaan pitää todellisena negatiivisena vastuksena pulssatulle negatiiviselle energialle. Tai yleisemmin minkä tahansa impedanssialueen todellisena negatiivisena impedanssina pulssatulle negatiiviselle energiavirralle. Sähkö tehokomponentteja, jotka voivat tuoda esiin E-amp efektin, ovat mm. muuntajat, kelat, kondensaattorit, monet moottorit, hehkulamput, vastukset, akut, siirtojohtimet jne.

Voimakkaasti pulssatun negatiivisen sähkömagneettisen energian käytöllä, keksinnöllä saavutetaan ympäristön vahvistus negatiiviselle energiavirralle ja sen viilennysefekteille piirin impedanssikomponenteilla, jotka muutoin hävittäisivät lämpöä. Sen sijaan ne tiivistävät ylimääräistä negatiivista energiaa ympäristöstä. Ylimääräinen negatiivinen energia saadaan vapaasti paikallisesta vakuumista negatiivisella impedanssiprosessilla ja viilentymisellä, jonka pulssatun negatiivisen energiavirran yhdistyvä toiminto ja luonne indusoi.

Ylimääräisen energian yhdistymisen ja E-vahvistumisen efektit ilmenevät piirin induktiivisesti yhdistetyissä osissa, johtuen negatiivisessa energiavirrassa olevien induktorien ”negativiisesta reaktanssista” ja ”negatiivisesta induktanssista”. Silloin keksinnön induktiivisesti yhdistetty osa, jonka normaali hyötysuhde näyttää olevan COP < 100 % positiiviselle energialle, tulee olemaan E-amp negatiiviselle energialle ja tuottaa siten aktiivisesti COP >> 1.0, käyttäen ympäristön ylimääräistä yhdistyvää (negatiivista) energiavirtaa. Siitä huolimatta energiansäilymislakia totellaan perusteellisesti. Ylimääräinen negatiivinen energia tulee piiriin induktiivisen yhdistämisen negatiivisella impedanssiefektillä ”toisesta energiavarastosta”, joka koostuu muutetun paikallisen vakuumin negatiivisesta energiasta.

Kapasitiiviset osat kehittävät myös ympäristön vahvistus (E-amp) efektin voimakkaasti pulssatulla negatiivisella energialla, varsinkin sellaista käyttöä muutamia tunteja jatkettaessa. E-amp efekti näyttää asteittain mukauttavan aktiivisen vakuumin välittömässä läheisyydessään, johon kondensaattorit tai kapasitiiviset elementit ovat upotettuina, jolloin suurille kapasitansseille E-amp efekti ilmenee asteittain kymmenien tai useampien tuntien aikaviiveellä.

E-amp efektin teho näyttää vahvistuvan terävissä gradienttiolosuhteissa, kuten terävissä pulssipurkauksissa. Sellaisten vahvojen gradienttien tiedetään jo rikkovan termodynamiikan toista lakia (katso Dilip Kondepudi ja Ilya Prigogine, Modern Thermodynamics: From Heat Engines to Dissipative Structures, Wiley, Chichester, 1998, uudelleenpainos korjauksilla 1999, s. 459), mutta niiden syytä ei ole aikaisemmin osoitettu. Olemme keksineet, että rajallisen ajan kestävässä gradientissa, sellaiset purkaukset merkittävästi muuttavat ja muokkaavat paikallista vakuumia (ja kaareuttavat myös paikallista aika-avaruutta), tuottaen negatiivisen energiavirran ja negatiivisten energiakenttien toisen huomattavan negatiivisen energian varaston. Nykyinen klassisen termodynamiikan toinen laki olettaa virheellisesti tasaisen aika-avaruuden ja reagoimattoman vakuumin – ja terävä gradientti rikkoo tuon oletuksen. Joten nykyinen termodynamiikan toinen laki ei päde sellaisissa olosuhteissa ja sen esitys vaatii korjausta. Bearden, yksi nykyisistä keksijöistä kehittänyt sellaisen korjatun esityksen, joka annetaan myöhemmin tässä paperissa (katso T. E. Bearden, ”Leyton’s Hierarchies of Symmetry: Solution to the Major Asymmetry Problem of Thermodynamics,” Explore, 12(6), 2003, s. 59-61, myös http://www.cheniere.org).
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

EdellinenSeuraava

Paluu Vapaa keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa

cron