Kipinäväli, kondensaattori ja kela

Valvoja: Yllapito

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 11.12.2020 18:22

Linkin takan hyvä replikaatio jo aikaisemmin mainitusta Teslan U-tangosta, joka tuo selkeästi esiin tosiasian, ettei sähköä vielä täysin ymmärretä. Sähkömagnetismiin liittyvä tiede ei ole kaikilta osin kunnossa ja siihen tullaan tekemään korjauksia yhtä varmasti kuin tiede on itseään korjaavaa.

Kuva
Roberto Handwerker. 2010. Tesla and Cold Electricity.
http://wi-tap.energy/wp-content/uploads ... ersion.pdf

Ajattelun aihetta antavat myös seuraavat kolme Bedinin moottoriin liittyvää tutkimusta Malesian yliopistosta, Rajamangalan teknillisestä yliopistosta (Thaimaasta) ja Malangin ammattikorkeakoulusta (Indonesiasta). Sille on varmasti syynsä, että juuri näissä maissa tutkitaan matalan kynnyksen uutta energiateknologiaa.

Performance Comparison of 4-Pole Neodymium Magnet Bedini SSG Free Energy Generator.
Conference Paper · March 2014.
https://www.researchgate.net/publicatio ... _Generator

Coefficient Performance of Battery Running and Charging by Magnet Generator Bedini.
Journal of Electrochemical Energy Conversion and Storage · March 2018.
https://www.researchgate.net/publicatio ... tor_Bedini

Design and analysis of a radiant charger using 5 coils and 5 poles of neodymium magnet as a rotor drive.
M N Hidayat et al 2019 J. Phys.: Conf. Ser. 1402 033100.
https://iopscience.iop.org/article/10.1 ... 033100/pdf
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja koskimo » 13.12.2020 05:39

Tervehdys Ville ja täytyy taas kerran todeta ’Oot Sä aika vekara’!

Jos sopii tässä pari kysymystä Bedini rakenteluusi liittyen.

1. Mistä sait noin makeeta Litz kaapelia? Onko se jopa vaipallista?
- itselläni on ’muutama sata metriä, sekä litteetä, että normaalia eternet kaapelia,
mutta niistä kuoren poisto ja sitten poralla pyöritellen Litziä tekemään tuntuu
melkoisen suuritöiseltä.
Ei varmaan kannata jos ’valmista tähän käyttöön sopivaa löytyy’ löytyy
valmiina.
Onko tuo kaapelisi 7-säikeistä / montako metriä sitä tuo kelasi sisältää?

2. Miten sovitit transistorit?
- Jos oikein ymmärrän, niin se on eräs tärkeimpiä yksityiskohtia, jotta liipaisu-
ajat täsmäävät. Ilmeisesti myös muidenkin komponenttien tulee olla
’tarkkuustavaraa’.
’Ostitko satoja trankkuja’ ja niistä sitten valitsemaan? Mitä NPN kiveä käytät?
Onhan siinä kirjassa neuvottu transistorien valitseminen, kysynkin vaan,
kuinka suuresta määrästä jouduit valitsemaan?

3. Entä tuo kelasi.
Mistä löysit sopivan kelarungon?

Projektisi on todella mielenkiintoinen, jo lievästikin sanoen!

Onnea ja menestystä projekteillesi ja monet monet kiitokset todella hienoista
sanomistasi.

Terveisin

Eki
koskimo
 
Viestit: 216
Liittynyt: 04.04.2020 02:20

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 13.12.2020 11:40

Kuva

Johdinten punonta avoimella nurmialueella. Tehokelalle seitsemän kertaa päästä päähän 0.55 mm emaloitua kuparilankaa ja samaan nippuun liipaisukelalle yksi kerta 0.45 mm emaloitua kuparilankaa. Paksummat johtimet, kuten esimerkiksi tehokelalle 0.9 mm ja liipaisukelalle 0.55 mm toimivat ohjeiden mukaan paremmin. Mitoitin johtimet kokeeksi 45 m pitkiksi. Johdinpunosta tehdessä kannattaa olla joku kelarulla, jonka keskeltä laittaa putken tai meisselin, josta pitää kiinni niin, että rullassa oleva johdin kelautuu kävellessä auki. Johdinten toinen pää kiinnitetään poraan, jolla sitten pyöritetään johtimet sopivaan kireyteen, jonka löytää vain kokeilemalla.

Kelan ydin on valettu PVC-sähköputkeen (ulkohalkaisija 20 mm, pituus 85 mm), joka toimii hyvänä kelarunkona ja eristeenä. Kelarullan päädyt leikkasin telineellä olevalla reikäporalla 4 mm paksusta pleksistä (PMMA, ulkohalkaisija 75 mm), jotka sitten kiinnitin pikaliimalla.

Transistorien yhteensovittaminen liittyy piirin hienosäätöön, joka ei näytä olevan välttämättömyys. Sen voi tehdä puolijohdekomponentti analysaattorilla (kuten Peak Atlas DCA55).

Bedini SG - How to Wind a Coil
https://www.youtube.com/watch?v=DUGh9v2AsuA

Peter Lindemann & Aaron Murakami (2013) Bedini SG - The Complete Intermediate Handbook

Piirin hienosäädössä pitää huomioida kaikkien transistorien keskinäinen yhteensopivuus ja myös niiden kannoille kytkettävien 470 Ω vastusten keskinäinen yhteensopivuus. Massatuotantona valmistettujen transistorien liipaisussa voi olla yhden tai kahden mikrosekunnin eroja. Laitteen hienosäädön kannalta on hyvin tärkeää, että kaikki transistorit aukeavat ja sulkeutuvat täysin samaan aikaan, jolloin energia voi virrata tasaisesti laitteen lävitse.

Kirjan sivuilla 10-12 kuvataan Bedinin käyttämä yksinkertainen piiri testin tekemiseen. Sen avulla etsitään seitsemän transistoria, jotka päästävät kollektorille saman määrän virtaa, kun ne aktivoidaan niiden kannalta samalla määrällä virtaa. Prosessissa mitataan transistorin läpi menevää virtaa, jota kutsutaan myös kollektorivirraksi (collector current) tai transistorin vahvistukseksi (gain of the transistor).

Sitten tarkistetaan vastusten yhteensopivuus lähes kaikissa digimultimittareissa olevalla Ohmimittarilla kymmenesosa Ohmin tarkkuudella ja etsitään mittaamalla seitsemän vastusta, joilla on täysin sama resistanssi.


Peter Lindemann (2014) Bedini SG – The Complete Advanced Handbook

Liipaisupiirin virittäminen

1) Kun akuille ja terminaaleille vaihdettiin paksummat johtimet AWG 12 ≈ 2.05 mm, laite toimi paljon paremmin. Bedini SG on korkeataajuinen laite. Transistorien (MJL21194-G) nopeus on 16 MHz ja ne voivat kytkeytyä pois päältä muutamassa mikrosekunnissa. Tällaisilla kytkentänopeuksilla ”jokainen johdinpituus on induktori” ja kaikki mitä voit tehdä ”piirin impedanssin pienentämiseen” parantaa sen suorituskykyä.

2) Koska liipaisukelan etäisyys roottorin magneeteista (ilmaväli) vaikuttaa liipaisupiirissä kulkevaan virtaan, liipaisukelalle etsittiin sopiva etäisyys, jolla roottori pyörii nopeimmin. Kirjan demonstraatiossa sopiva etäisyys oli 9.5 mm.

3) Sitten liipaisukelalle säädettiin sopiva vastus. Laite käynnistettiin täyteen nopeuteen ja liipaisukelan säädettävän vastuksen (25 W) avulla etsittiin sopiva resistanssi, jolla roottorin korkein pyörimisnopeus pysyi yllä sisäänmenon pienimmällä virrankulutuksella. Kirjan demonstraatiossa sopiva vastus oli 36 Ω. Tällä vastuksella moottori ei kuitenkaan kiihdyttänyt automaattisesti korkeimpaan pyörimisnopeuteen (365 RPM), koska vastus rajoitti liikaa liipaisupiiriä niin, että roottorilla ei ollut tarpeeksi mekaanista energiaa siirtyä ”kaksoisliipaisusta yksittäiseen liipaisuun”. Sen estämiseksi vastus ohitettiin kontaktikytkimellä ja vastus kytkettiin päälle vasta sen jälkeen, kun ”kaksoisliipaisun” korkein nopeus oli saavutettu.

Tehtyjen muutosten tuloksena:
• Rengas pyörii tasaisesti, ilman sivusuuntaista heiluntaa.
• Rengas saavuttaa 365 RPM nopeuden, joka on 80 RPM korkeampi kuin nopeus ennen johdinten vaihtoa ja liipaisupiirin viritystä.
• Virrankulutus tippui korkeammilla nopeuksilla 1.8 ampeerista 1.4 ampeeriin.
• Roottori saavuttaa tasaisen pyörimisen korkeammalla nopeudella ja pienemmällä virrankulutuksella.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja koskimo » 13.12.2020 18:04

Kiitos Vile.

Monta yksityiskohtaa selvisi!

Terkkuja

Eki
koskimo
 
Viestit: 216
Liittynyt: 04.04.2020 02:20

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja koskimo » 13.12.2020 19:24

Jos jaksat, niin heitä vielä pari kommenttia edelliseen Bedini projektiin viitaten?

* Mistä hankit käämilangat?
* Ohjeen mukaan kysessä on:
- pääkela ja 2 ! Trigger-kelaa? Mutta toteutuksissa käytetään vain yhtä?
* onko testattu ja onko apua, jos kelat olisivat 'jollain tavalla bifilaaarisia'?
* minulla on satakunta neon lamppua, liipaisujännitteellä ei liene merkitystä?
* pyörän rakenne? Fillaripyörää voi kenties käyttää, mutta mistä löytyisi
muovinen vanneosa? (Puolathan varmaan saavat olla metallisia.

Terveisin

Eki
koskimo
 
Viestit: 216
Liittynyt: 04.04.2020 02:20

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Sam.Pentti » 17.12.2020 14:01

Moottorin ottotehon tarpeesta:

Tähän tuli mieleen, että raudalla on bermeabiliteetti ja remanenssi. Jäännösmagnetismi siis. Riippuen raudan laadusta ja käyttötarkoituksesta, se on joko hyvä tai siten huono asia. Vaihtovirralla tämä jäännösmagnetismi aiheutaa häviöitä, sillä joka kerta kun vuon suunta vaihtuu, pitää myös jäännösmagnetismi kumota ja kääntää. Ilmiö on tuttu esim ruuvimeisselistä, eli magneetilla sivelemällä meisselin saa hivenen magneettiseksi. Tai kestomagneeteissa se on erittäin toivottu ilmiö. Muuntajissa ja vaihtovirtakoneissa pyritään mahdollisimman pieneen remanenssiin. Täysin remanssitonta rautaa ei ole, joka aiheuttaa häviöitä vuon suuntaa käänneltäessä.

Tämä kannattaa huomioida, kun pohtii magneetivuon aiheuttamia ilmiöitä rauadassa/materiaalissa. Magnetismia ei tunneta täysin, mutta kuvailu alkeismagneeteista raudassa, jotka kääntää suuntaansa vuon vaihtuessa, antaa jonkinlaisen ymmärryksen. Voisiko tälläinen ilmiö selittää jotain tuosta muuttuvasta ottotehon tarpeesta tasavirtakoneessa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Remanenssi
Sam.Pentti
 
Viestit: 31
Liittynyt: 15.12.2020 00:57

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 17.12.2020 17:21

Kiintoisia patentteja aiheesta remanenssi, Nikola Teslalla, patentit us396121 ja us428057

https://patents.google.com/patent/US396121A/en


ja toinen

https://patents.google.com/patent/US428 ... ?oq=428057

Tässä jälkimmäisessä Pyromagneettinen generaattori jolla vekslataan jyrkästi muuttuvalla curie-lämpötila magnetismikäyrällä, onkohan kukaan vielä testannut tätä, että toimiiko todella ja millähän hyötysuhteella, tarvitaan kovin tulistettua höyryä, jolla voidaan tuota magneettista putkiuunia jäähdyttää nopeaan rytmiin, jotta saadaan pätkivää magneettikenttää.

Mitenkä olis teoreettisesti mahdollista laskea tuommoisen uunin hyötysuhde? Käytettävästä polttoaineesta kuinka suuri-osa saataisiin sähkönä pois?


Kuva


Ja alla tuo toinen (ensiksimainittu)



Kuva
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2911
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 15.02.2021 14:34

Laitan tännekin Instagram tarinan ja Facebook päivityksen lisäksi. Sarjassaan viimeinen päivitys John Bedinin keksintöön liittyen, en julkaise asiasta enää sen enempää, mutta voin kertoa, että tarkoituksena on oppia käsittelemään sähkömagneettisen energian sitä muotoa, joka virtaa sähkömagneettiin sille annetun pulssin katketessa. Tom Beardenin teorian mukaan se on pimeää ainetta, jota vapautuu kaikissa nopeissa sähköpurkauksissa. Nopeat sähköiset transientit nostavat vakuumin Dirac merestä elektroneja, jolloin ne jättävät taakseen Dirac aukkoja, jotka ovat negatiivisen energian elektroneja, joilla on positiivinen varaus. Ne eivät ole positiivisen energian positroneja, koska niiden yhdistyessä takaisin elektroneihin ei synny sähkömagneettista säteilyä, ne vain katoavat.

Nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeudessa on pimeää ainetta noin viisi kertaa enemmän kuin tavallista ainetta. Vapaasti ajatellen se on ihan luonnollista, koska sitä muodostuu kaikissa nopeissa sähköpurkauksissa ja maailmankaikkeus on täynnä sähköpurkauksia. Kun pimeää ainetta muodostuu jatkuvasti lisää, se nopeuttaa maailmankaikkeuden laajenemista. Jos teoria pitää paikkansa, tulevaisuudessa autotkin lentävät pimeällä aineella, joka hylkii kaikkea tavallista ainetta, koska se on negatiivista massaenergiaa. Sitä on maan päälläkin joka puolella, ainakin hetkellisesti kaikkien nopeiden sähköpurkausten yhteydessä, vaikka sitä ei vielä voidakaan mitata. Sähköpiirissä se virtaa johdinten ulkopuolella ja sen varaukset voidaan kerätä kondensaattoreihin ja akkuihin. Se on monessa suhteessa tulevaisuuden energiaa, mutta ei vielä ainakaan muutamaan vuosikymmeneen. Siltä ainakin näyttää, mutta katsotaan ajan kanssa.

Bedini Energizer Experiment
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 17.02.2021 00:22

Liipaisupiirin virittäminen
• Rengas saavuttaa 365 RPM nopeuden, joka on 80 RPM korkeampi kuin nopeus ennen johdinten vaihtoa ja liipaisupiirin viritystä.

Peter Lindemann (2014) Bedini SG – The Complete Advanced Handbook


Todistan mielenkiinnosta, että sain Bedini SG:n toimimaan juuri niin kuin pitääkin. Nopeuden perusteella reilu 16 % paremmin kuin Lindemann kirjassaan ja vieläpä itse valetulla 85 % magnetiittikomposiittiytimellä ja ohuemmilla johtimilla. Transistoreja en oo sovittanut yhteen, vastuksia en oo sen kummemmin mitoittanut, rengasta en oo tasapainottanut ja akkukin on pienempi. Kunhan kokeilin, mittasin ja viritin. En mielellään todista mitään sen enempää, mutta haluaisin töihin, jossa voin soveltaa samoja periaatteita.

Bedini Energizer Resonance
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 17.02.2021 19:00

In 1889 Tesla observed by a change a radiant effect associated with high voltage discharges. By experimenting he discovered that the radiant effect could not be shielded. When he searched the literature he found out two observations associated with similar spark discharges: Joseph Henry (1842) observed magnetization effect through natural barriers, and Elihu Thomson (1872) observed spark color change from blue to white and distant charging phenomena. Through visionary experiments Tesla discovered several conditions to produce this effect.

Lindemann, Peter A. 2000. The Free Energy Secrets of Cold Electricity. United States of America: Clear Tech Inc.


Magneettisesta resonanssijärjestelmästä ulostulevalla sähköllä on erityyppinen kipinä. Beardenin mukaan se koostuu pimeästä aineesta, negatiivisen energian varauksista, joista koostuvat pitkittäiset aallot Tesla nimesi säteileväksi energiaksi.

Bedini Energizer Resonance Spark

Pitkittäiset sähkömagneettiset aallot ovat erityisen kiinnostavia…On monia julkaisuja koetuloksista, jotka melkein todistavat pitkittäisten sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon, joka tarkoittaa epäsuorasti uuden aineen olomuodon löytämistä, jossa voi generoida tämän tyyppisiä aaltoja.
(Keskipakoisten) elektronien ja (keskihakuisten) positronien ominaisuuksia tutkittaessa on löydetty monia ominaispiirteitä, jotka osoittavat, että ne eivät ole vastakkaisia ainoastaan merkiltään, vaan myös muilta parametreiltaan… Plasmapalloa voi käyttää indikaattorina elektroni ja positronienergian erilaisen luonteen kokeelliseen vahvistamiseen.

Kuva

Vasiliev OV. 2015. Electricity and Unusual Features.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

EdellinenSeuraava

Paluu Vapaa keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron