Kipinäväli, kondensaattori ja kela

Valvoja: Yllapito

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja jussik5 » 17.02.2021 23:16

Kiitokset Ville hienosta työstä.

Tämän idean kehittely kesti John Bediniltä 20 vuotta. Jos tämä muita kiinnostaa niin
Energy From The Vacuum -jaksossa 33 John selostaa tämän laitteen kehittelyn historiaa
ja mitä kaikkea hän kävi läpi sen kehittelyssä.
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 19.02.2021 10:38

Oliko se pitkittäinen sähkömagneettinen aalto mikä havaittiin näissä kokeissa:

https://www.youtube.com/watch?v=Vtr4dUB0NfU

Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 19.02.2021 16:01

Kyllä se taitaa olla, samoja pitkittäisiä aaltoja eri tavoin tuotettuna.
Asiaa jollain tavalla liipaten.

Gary Magratten, New Energy Techniologies, Issue #3 (18) 2004, sivulla 71 kirjoittaa: Ilman molekyylien ionisoituessa vyörymällä kehittyvässä transienttivirrassa jokainen katodilta lähtevä elektroni tuottaa 4 mm ilmavälissä ja 5000 V jännitteellä jotain 5000 vapaata elektronia, joita anodi absorboi. Kirjasuositus: L. Loeb & J. Meek, The Mechanism of the Electric Spark.

Kipinän lyhyt kuvaus, Magratten, New Energy Technologies, Issue #1 (16) 2004, sivulla 58.
1. Fotonit irrottavat elektroneja katodilta.
2. Irronneet elektronit ionisoivat kaasumolekyylejä kumulatiivisesti.
3. Katodilta lähtee kehittymään ulospäin laajentuva elektronivyöry, joka ylittää kipinävälin ja leviää diffusoitumalla. Se on muodoltaan kuin porkkana.
4. Elektronit katoavat anodille ja anodin läheisyyteen muodostuu positiivinen avaruusvaraus.
5. Vyöryssä fotonien tuottamia valosähköisiä ionipareja ilmestyy kaasuun. Fotoionisaatio tuottaa ionipareja.


Rakentamastani Bedini SG järjestelmästä

Vaihdoin piirin vastukset, kun en ollut niitä yhteensovittanut ja niissä oli hieman liikaa resistanssia, pyörä ei kiihdyttänyt niin hyvin kuin Bedinin videoilla. SG on resonanssikokonaisuus ja jos vaihdat jotain sen osista, kuten käyttämällä erilaisia magneetteja ja valamalla ytimet jokien hiekkarannoilta löytyvistä mustista hiekkajuovista, niistä siivilöidystä magneettisesta hiekasta ja polyuretaanista. Silloin magneettien kentät ja kelaytimien induktanssit ja muut parametrit muuttuvat, jolloin piirin muitakin osia pitää säätää. Muuten kokonaisuutta ei saa resonanssiin. Sen vuoksi Bedini on sanonut, että älä muuta mitään, ennen kuin saat laitteen toimimaan. No minä tietenkin muutin, koska Lincolnin R60 hitsauspuikkoja ei meinaa löytyä ja Bedinin mukaan niiden laatu on heikentynyt ja halusin myös soveltaa omia magneetteja. Silloin joutuu tekemään enemmän töitä ja pitää luottaa siihen, että onnistuu tehtävässään, kun vaan tarpeeksi monta kertaa yrittää. Pitää ajatukset hyvässä virrassa, levätä välillä ja yrittää uudestaan. Onnistuu se niinkin, kunhan intuitiivisesti kokeilee, mittaa ja päättelee.

Aikaisemmat vastukset olivat 466 Ω, 467 Ω, 467 Ω, 467 Ω, 467 Ω, 468 Ω ja 468 Ω. Uudet ovat vähemmän. Laitoin myös potentiometrin takaisin kiinni. Sen avulla voi säätää järjestelmän resonanssiin.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 19.02.2021 21:20

Tässä Villelle sopivaa rautalankaa niihin käämisydämmiin, Katsoin Lincoln R60 tuoteselosteen jossa luki että R60 langassa Piitä ja Mangaania seostettuna vähähiiliseen rautaan.

Uskoisin että tämä mustaksi hehkutettu meltorauta käy yhtä hyvin, olen nähnyt vanhoissa sähkölaitteissa käytettävän juurikin tätä samaa lankaa:

https://www.k-rauta.fi/tuote/sidelanka- ... 8313224396
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 20.02.2021 13:44

SG on hauska järjestelmä, jota tutkia ja jonka avulla oppia. Kuvaamillani videoilla näkyvä jäädytyslevy on vain transistorien ja muiden piirikomponenttien kiinnitystä varten. Transistorien jäähdyttämiseen se osoittautui täysin tarpeettomaksi. Olen nyt aluksi tutkinut, miten piiri viritetään resonanssiin ja ajattelin seuraavaksi tutkia, miten ladattaviin akkuihin saa eniten käyttökelpoista tehoa. Puran ladatut akut jokaisen latauskerran jälkeen invertterin kautta lamppukuormaan ja mittaan aikaa, kuinka pitkään tehoa riittää. Naputtelin vaan harjoitellessa ensimmäistä ulostuloakkua liikaa aloittelijan jännitepiikeillä, purkamatta sitä välillä, jolloin akun positiivisilta levyiltä irtosi materiaalia akkunesteeseen ja värjäsi sen ruskeaksi. Kokeilen vielä elvyttää sitä puhtaammalla Dirac virralla, jota on hauska tutkia, kun sitä voi kevyesti koskettaakin, mutta se voi antaa myös kunnon tärskyt, jos ottaa ulostulon molemmat johtimet käsiin. Silloin voi lentää piuhat käsistä, vaikka niissä ei kuljekaan elektroniampeereja. Kaiken kaikkiaan tarkoitus on tutkia uudentyyppistä sähköä, todentaa se eri tavoin ja varmistaa sen olemassaolo perin pohjin, ettei usko mitään ennen kuin on varma asiasta.

Ytimien suhteen pitäydyn magnetiittikomposiitissa, koska siihen ei muodostu pieniä pyörrevirtoja, joita muodostuu kaikkiin johteisiin, vaan ei välttämättä orgaanisiin polymeeri puolijohdekomposiitteihin. Ajattelin muutenkin erikoistua ytimiin ja käämeihin. Lopultakin magneettisissa resonanssijärjestelmissä, varsinkin korkeammilla taajuuksilla ja jännitteillä ytimissä voi olla ilmaa tai muita kaasuja. Sitten suurempien tehojen alaspäin mitoituksessa ja muunnoksessa normaaliksi sähkövirraksi voi käyttää metallisia tai keraamisia ytimiä. Bedini näyttää käsitelleen samaa energiaa kuin Smith, mutta vain alemmilla jännitteillä ja molemmat tutkivat Teslan kirjoituksia.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja koskimo » 20.02.2021 14:41

Jos sopii niin Eki taas kyselee?

Kiitos Siviilille 'rautalakamallista'!
Kävin itse n.vuosi sitten Ruoholahden K-raudassa po. sydänlankaa 'katsomassa',
mutta kun se minimi on 5 kg, niin jäi sillä kertaa ostamatta, kun ei ollut
välitöntä tarvett.

? 1 - löysin kahdeksan ostopaikkaa, kaikilla hinta 20 molemmin puolin, mutta ?
ominaisuuksista:
- 1.2 mm vaiko 0.9n mm ?
- materiaali - 'musta', galvanoitu, kuparoitu ?

? 2 - auttaiskos Villeä, jos lähetän Sinulle muutaman kourallisen noit Siviililtä
saamiani 'ihania releitä!? Niissähän on 'teollinen meltorautasydän 'valmiina
käyttöön! Ei kun lanka pois, päätylevyjä voi suurentaa, käämintään ja
eikun projektiin, ilman mitään 'ihmeen rautalankojen pätkimisiä', joihin
kuluu turhaa projektiaikaa!

Eki

p.s. Ville montako relettä haluat?


Kuva
koskimo
 
Viestit: 216
Liittynyt: 04.04.2020 02:20

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 20.02.2021 16:05

Bedinin mukaan ytimessä toimii parhaiten hitsauspuikot (welding rods), ohuinta mitä saa, kuten 1/16” x 36” Lincoln R60 electric mild steel. Ne ovat happipolttoainehitsauspuikkoja vähähiilisille terässeoksille ja niissä on rautaa ≈ 97.4 % (laskettu), mangaania ≈ 1.2 %, nikkeliä ≈ 0.3 %, kuparia ≈ 0.3 %, piitä ≈ 0.2 %, molybdeenia ≈ 0.2 %, kromia ≈ 0.2 %, hiiltä ≈ 0.15 %.

En tiedä tarvitsenko releiden ytimiä, katotaan sitten myöhemmin, jos tarvin. Meltorautaan voi muodostua sopivasti pyörrevirtoja, jotka hidastavat moottoria akkujen lataukseen niin, että niiden elinikä ja energiatiheys nousevat. Toisaalta myös releydinten suurempi permeabiliteetti suhteessa magnetiittiin voi laskea sopivasti moottorin resonanssitaajuutta akkujen lataukseen paremmin sopivaksi. Ytimen suurempi permeabiliteetti nostaa siihen indusoituvan magneettivuon tiheyttä, jolloin sähkömagneetin induktiivinen reaktanssi (magneettinen vastus) nousee ja moottorin resonanssitaajuus laskee, jolloin se voi soveltua paremmin akkujen lataamiseen. Tarkoituksena on kuitenkin oppia ensi sijassa muita asioita kuin akkujen lataamista. Bedini on jo optimoinut järjestelmän siihen tarkoitukseen hyvin pitkälle ja ainakin Amerikassa ja Australiassa se näytetään osaavan jo melko hyvin. Tavoitteena on keksiä ainakin yksi uudentyyppinen magneettimoottori ja pulssimuuntaja, joissa hyödynnetään samoja periaatteita.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja koskimo » 20.02.2021 18:49

Kiitos Ville vastauksestasi.

Jäi minulle vain avoimeksi se 'ilmeisen tärkeäkin'? yksityiskohta?

Jos haluan itsekin kokeilla mainitsemaasi projektia, niin:
* jos valmiit meltorautasydämet eivät ole 'paras' valinta
* mitkä/mistä hankin ja minkä läpimittaiset 'rautalangat' kelasydämiksi.

Mainitsin, että löysin heti ainakin 8 'rautalankamyyjää', tosin 'annokset' ovat 5 kg!
Mutta hinta ei haittaa (se ollee 20 € molemmin puolin, kysymykseksi jää:

* onko läpimitalla merkitystä/helpotusta kelarakenteluun siis. esim. 0.9/1.2 mm
* onko mahdollinen pinnoitus (kuparointi/galvanointi) haitta vai eduksi?

Onnea projektillesi

Eki
koskimo
 
Viestit: 216
Liittynyt: 04.04.2020 02:20

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja Ville » 20.02.2021 22:03

Kannattaa varautua tekemään kaikki kunnolla, jos toistaa, tutkimaan ajan kanssa ja lukemaan kaikki hyvät vinkit, mitä on jo annettu. Jokainen tekee oman tutkimus- ja kehitystyön ja omalla vastuulla.

Kelan ydin on täytetty ohuilla 0.16 mm hitsauspuikoilla (1/16” R45 mild steel welding rods), jotka on leikattu 11.4 cm pitkiksi. Niitä tarvitsee yhteen kelaan noin 150 kpl. Viimeiset puikot vasaroidaan varovasti ytimeen kelan yläosan tasalle niin, että kaikki puikot ovat samalla tasolla. Lopuksi puikot liimataan pikaliimalla ainakin kahteen kertaan kunnolla ytimeen kiinni, että ne eivät pääse liikkumaan.

Peter Lindemann & Aaron Murakami (2013) Bedini SG – The Complete Beginner’s Handbook.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Kipinäväli, kondensaattori ja kela

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 21.02.2021 09:38

No eipä ole 0.16 mm!! (( 0.16 mm hitsauspuikoilla (1/16” R45 mild steel welding rods), vaan 1.5 mm



Olihan se aikoinaan tämäkin keksijä kovasti tyrkyttämässä omaansa, eipä ole enää juuri kuulunut pihaustakaan, (Villelle vinkki, tämä kirja on TT:llä, tai pitäis olla kaksi kpl, sieltä voi lainata)

https://www.amazon.com/Energy-Machine-J ... 0961383526

¤
https://www.youtube.com/watch?v=5EL_bLOK8_A

Patterien kanssa vänäsi



systeemi oli lyhyesti sellainen että laitteen kommutaattori antoi ensin akusta pitkän pulssin käämiin, ja sopivassa tahdissa lyhyen pulssin oikosulkuun käämin päät, Newman väitti että se käämin päät yhteen oikosulkemalla sai aikaan jonkun back Emfin, mutta kun sen teki magneettien (Pyörivän) jättämäkulmaan nähden oikealla hetkellä, niin se magneettikentän romahdus aiheutti pyörijälle lisä potkun siihen samaan suuntaan kuin mihin se jo muutenkin oli pyörimässä.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

EdellinenSeuraava

Paluu Vapaa keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron