Kylmäfuusio(?)lämmitin

[Vipunen]

Juu kiinan pojat jyrää meitin... Suunnnittelin tosiaan omaa ja leikkautin levytkin laserilla ja sorvilla väänsin sisustan, hitsaustyö vain jäi tekemättä laskiessani että turve tulee kuitenkin vielä halvemmaksi polttaa kaasuttamalla. Toinenkin vaihtoehto ilmaantui ja tiedustelin pari vuotta sitten näitä "formularenkaiden" lämmittimiä eli induktiomantteleita:



Ajatuksena oli että manttelin kietaisisi 1100 litran varaajan ympärille, tosin iso työ siinä olisi sillä tila missä varaaja on, on ahdas ja kaiken lisäksi varaajan kehältä pitää veistää 5 cm vahva uretaanieriste pois ja sen jälkeen eristää uudelleen samoin tai muulla konstilla. Manttelin mukana olisi tullut kaksi induktiosäädintä malliltaan Standard 240 V "Type A". Kaivelin sähköpostista Suomen maahantuojalta saamani vastauksen 26.10.2010, yleisessä myynnissä nämä ei ole täällä saati että niitä olisi kukaan varaajan valmistajakaan asentanut tuotteisiinsa:

IBC2 Lämmitysmantteli
- koko: 4360 x 780 mm (1850 halkaisijaisen lieriön ympäri 3/4 osaa)
- Teho 2 x 1400 W
- 240 V
- Säätö kahdella säädettävällä termostaatilla 0-90 C

Hinta 2550 € (ALV 0%)
Toimitusaika: 1-2 viikkoa tilauksesta
Toimitusehto: FCA Helsinki

Ystävällisin terveisin
Oy Elbecon Ab
http://www.elbecon.fi/Induktiolammittimet


Lämmitys tapahtuu vaihtuvalla (AC) pyörrevirralla säiliön rautaseinän kuumentaessa sen sisällä olevan nesteen koko kehän pinta-alaltaan. Valmistaja lupaa sivuillaan 86% pienempää energiankulutusta perinteisiin lämmitysmenetelmiin verrattuna.



Valmistaja: http://www.drumheating.com/

[TOP]

Mielenkiintoisia nuo induktiolämmittimet, mutta tuohon edelliseen viestiini viitaten vaikuttaa siltä, että tuo Hot Cat on eräänlainen Rossin lopullinen tavoite ja jos se todellakin toimii niin kuin väitetään, niin uusien reaktorien kehitystyötä ei juurikaan tarvitse nyt enää tehdä, vaan voi keskittyä käytännöllisten sovellusten kehittelyyn. Sähkön tuottaminenhan on kaiketi ollut Rossin tavoite jo pitkään ja nyt Hot Catin myötä sen pitäisi onnistua. Eikös sen ensimmäisen 1MW-kontinkin reaktorit vaihdettu uudemman mallisiin heti kohta niiden kuuluisien testien jälkeen ja sitä varten kontti seisoi pitkään Rossin firman pihassa? Hot Catin myötä Rossi toivonee pääsevänsä etenemään pelkän lämmön tuottamisesta myös sähkön tuottamiseen. Eikös BLP:lläkin pitänyt olla sähköä tuottava laite tulossa pian jopa markkinoille? Celanihan totesi Rossista, että ehkä Rossi on todella keksinyt jotain mullistavaa, mutta hän ei osaa kontrolloida reaktiota. Rossin kertoman mukaanhan yksi Pordenonen konferenssiin osallistuneista Leonardon tyypeistä oli aiemmin armeijassa työskennellyt kaveri, joka palkattiin, koska oli keksinyt tavan kontrolloida eCatin toimintaa paljoa aiempaa paremmin. Tuo reaktorin toiminnan hallinta on varmaan ollutkin kynnyskysymys ja ehkäpä suurin syy siihen, että ulkopuoliset tahot eivät ole saaneet testata eCattia ilman Rossia? Mutta varmaan nyt on tuollakin rintamalla tapahtunut kehitystä eikä Celani ehkä enää olekaan niin oikeassa?
Jos Hot Cat todella lunastaa lupaukset, niin mitä sitten tapahtuu? Vaihdetaanko Olkiluoto kolmosen ytimeen fissiosysteemin tilalle Hot Catit ja saadaan homma rullamaan, vai

[jussik5]

Tämmöstä tänään

Self Sustain Profile of Hot Cat

Kysymykset:
1) Is it true? 218 consecutive hours in ssm?
2) If not true, how long are the ssm event durations?
3) Does the Hot-Cat still require one hour power, one hour ssm segments?

Rossin vastaukset:
1- 218 hours of ssm is true
2- the duration is regulated by the control system, are not regular, dependon many factors: can be 1 hour, 2 hours, or minutes
3- no, the Hot cat works differently

Kysymykset:
a. I therefore understand the total amount of time the Hot eCat spent in self-sustaining mode (SSM) was 218 hours?
b. The 218 hours consisted of a number of separate SSM periods, ranging in duration from minutes to hours?
c. During those SSM periods, no electricity was used to heat the Hot eCat, the electricity only supplied power to the control system?
d. During the SSM period, the surface temperature stayed within some range. Can you specifiy the temperature range while in SSM?

Rossin vastaukset:
a. yes
b. yes
c. yes
d. 1030/1070 °C

Total length of time of this test was 336 hours, so during this test the hot cat was running in self-sustain mode for 65 % of the time.
From what Rossi says here, during that time the temperature never dropped below 1030 C.

[TOP]

...Total length of time of this test was 336 hours, so during this test the hot cat was running in self-sustain mode for 65 % of the time.
From what Rossi says here, during that time the temperature never dropped below 1030 C.

Tämähän on toistaiseksi pelkästään Leonardo Co:n (=Rossin) dataa, mutta jos myös kolmas osapuoli tai toinenkin sellainen julkaisee saaneensa samanlaisia tuloksia (marraskuussa oli kai odotettavissa tällaista), niin onhan tuo HotCat ihan eri kategorian laite kuin "vanha" eCat. Onhan siinä vielä työsarkaa saada tuosta sähköä tuotettua, mutta ihan realistiset mahdollisuudet siihen on odotettavissa ja Rossin lausunnoista olen ymmärtänyt, että hän on nyt valmis ottamaan vastaan ulkopuolistakin rahoitusta, kun HotCat on valmis. Kun "vanha" 1MW-kontti on jo saanut turvallisuushyväksynnän teollisuuskäyttöön, niin luulisi, että HotCat-konttikin sellaisen saa.


Osoitteessa http://pesn.com/2012/10/15/9602206_Peno ... ts_Posted/ on aika hyvä "Conference Report", jossa kerrotaan lyhyesti, mitä Pordenonen konferenssissa puhuttiin. Koti-eCat on siis edelleen prosessissa ja eniten kiikastanee juuri turvallisuushyväksyntä. Mutta luulisi kyllä 1MW-HotCat-kontille kysyntää löytyvän, jos se tuottaa sähköä ja lämpöä pienellä määrällä nikkeliä ja vetyä ja voi tuottaa itse tarvitsemansa sähkön? Tosin turvajärjeswtelmiä varten tarvittanee myös ulkopuolinen sähkönsyöttö...

[jussik5]

No nyt Defkalionilta lipsahti.
Meni väärä paperi foorumille jakeluun, ennenkuin se nopeasti poistettiin, oli se jo meillä.

Monta asiaa selviää.
Raportti on marraskuulta ja kyseessä on Nasan tutkijan raportti käynnistä labrassa.
Täältä luettavissa uutisointi ja ladattavissa "extremely confidental" asiakirja.
http://ecatnews.com/?p=2464

Katalyytti on siis Kalium
Nikkelijauhoksi kelpaa ihan tavallinen Nikkelijauho
Yms monta muuta juttua

[siviili2003]

Muistaaks jussi että mä tilasin nanopartikkeli nikkeliä USAsta semmoisen kohtuu pussillisen, ja jos speksit tuossa ecatista alkaa olla selvillä, ja viimeisimmät toimivat kokoonpanot tiedossa, niin mitkä ne siis on? paine, lämpötila? kaliumia nikkelin sekaan, vetyä perään?

reaktio räjähtää käsiin kun mitkä olosuhteet ylitetään?

[penttinen]

Se vety siinä kai on kaikista räjähtävin, Paine ei ollut suuri, löytynee tästä ketjusta. Olikohan 10-40 bar, tai jotain. Paineen tarkoitus on käsittääkseni saada vety nikkelin sisään. Lopputuloksena pitäisi tulla kuparia. Prosessi on kai aika hillitty. Vety-nikkelikammio pitänee tyhjiöidä ensin. Vaikk aalipainepumpulla ilmat vex. Vedyn ja ilman seoksen räjähtämisalue on laaja, muistelen, että 4-40 prossaa seoksilla poksahtaa helposti. Mut sulla on se etu, että olet tottunut vedyn kanssa pelaamaan.

[penttinen]

Tää on offtopikkia nyt, mutta tuo induktiolämmitin. "Valmistaja lupaa sivuillaan 86% pienempää energiankulutusta perinteisiin lämmitysmenetelmiin verrattuna." perustuu siihen, että tynnyreitä lämmitetään vastushuovalla, ja iso osa energiasta haihtuu vastushuovan ulkopuoliseen ilmaan. Veden lämmitykseen lämminvesivaraajassa tämä ei tuo mitään etua, koska sauvavastukset ovat jo nesteen sisällä. On aivan eri asia lämmittää tynnyreitä, kuin vettä siihen tarkoitetussa varaajassa.

Jos meillä on uretaanieristeinen varaaja, jossa on sisään työnnetyt sauvavastukset, niin lämpö menee juuri oikeaan kohtaa, suoraan nesteeseen. Mikäli sauvat korvataan induktiolämmittimellä, niin tilanne saattaa huonontua, koska säiliön metallikuori toimii lämmittimenä, ja mitä kuumempaa eristeen alla on, sitä enemmän eriste vuotaa lämpöä ulos. Parempi laittaa lämpö suoraan nesteeseen varaajan keskellä, kuin reunoilla. Kyseessä on kuitenkin marginaalinen prosentti, ehkäpä 2 prossaa sauvavastuksen hyväksi. Sauvoja ei käytetä tynnyreissä, koska se on mahdotonta palavan/lääketieteellisen sisällön vuoksi. Induktio on kyllä varmasti parempi tynnyrilämmittämiseen, kuin vastushuopa.

[Vipunen]

Tää on offtopikkia nyt, mutta tuo induktiolämmitin. "Valmistaja lupaa sivuillaan 86% pienempää energiankulutusta perinteisiin lämmitysmenetelmiin verrattuna." perustuu siihen, että tynnyreitä lämmitetään vastushuovalla, ja iso osa energiasta haihtuu vastushuovan ulkopuoliseen ilmaan. Veden lämmitykseen lämminvesivaraajassa tämä ei tuo mitään etua, koska sauvavastukset ovat jo nesteen sisällä. On aivan eri asia lämmittää tynnyreitä, kuin vettä siihen tarkoitetussa varaajassa.

Jos meillä on uretaanieristeinen varaaja, jossa on sisään työnnetyt sauvavastukset, niin lämpö menee juuri oikeaan kohtaa, suoraan nesteeseen. Mikäli sauvat korvataan induktiolämmittimellä, niin tilanne saattaa huonontua, koska säiliön metallikuori toimii lämmittimenä, ja mitä kuumempaa eristeen alla on, sitä enemmän eriste vuotaa lämpöä ulos. Parempi laittaa lämpö suoraan nesteeseen varaajan keskellä, kuin reunoilla. Kyseessä on kuitenkin marginaalinen prosentti, ehkäpä 2 prossaa sauvavastuksen hyväksi. Sauvoja ei käytetä tynnyreissä, koska se on mahdotonta palavan/lääketieteellisen sisällön vuoksi. Induktio on kyllä varmasti parempi tynnyrilämmittämiseen, kuin vastushuopa.

Mietis nyt uudestaan, tuossa "formularenkaan" lämmitininduktiossa metallikuoren valtava pinta-ala lämmittää myös suoraan nestettä neliömetreissä ulkoa sisälle päin vaikka ei edes hehku, kun taasen vastuksen "tikku" vaikka hehkuisi sulamispisteessä, ei lämmitä muuta kuin pistemmäisesti sillä muutaman neliösentin pinta-alalla, mitä se säteilee ympäristöönsä. Kumpikin "varaajanpönttö" voidaan lisksi eristää uretaanilla tmv. tavalla, mutta sehän ei ole se oleellinen juttu tässä.

[penttinen]

"Potassium is a catalyst is new to me. " ok, potaskaakin siis on läsnä. No tässähän aletaan mennä Kanarevin suuntaan. muistaakseni liuoksessa oli potaskaa.

Tohon lämminvesivaraajaan, mitä etua sillä saadaan, että lämpö luovutetaan suuremmalla pinta-alalla veteen?
tietenkin matalassa paineessa kuplamuodostus on pienempi verrattuna vastukseen. varaaja hieman kohisee, jos paine on alle 2 bar, eli vastuksen pintaan muodostuu kuplia vedestä irtoavasta irtohapesta. energiatehokkuudellisesti tämä lienee hyvin marginaalinen asia. ja käsittääkseni kuplat absorboituvat veteen uudelleen viileämmässä kohtaa.

sähkön kulutuksellisesti lämmitysvastuksen kokoon nähden ei ole merkitystä, koska sähkö ei voi palata "kuumana".

Periaatteessa sama asia lämmittää veden, kuuma rauta, olipa kyseessä induktio tai vastus. Raudan sitten lämmittää elektronien liike, tai induktiossa magneettivuon suunnan vaihtuminen. Jus tsekkailin induktiota toisessa asianyhteydessä, ja se nöyttäisi tarvitsevan ohjauspiirin, sekä muuta säätimiä, jotka tuovat tullessaan hukkalämpöä. eli kokonaishyöty pienenee.