Aikaisempia plasmapallotutkimuksia.
Plasma Displays & Inert Gas Discharge Tubes (2000)
http://www.biltronix.com/pdf_files/PlasmaDisplays.pdf
Measurements of the Motion of Plasma Filaments in a Plasma Ball (2010)
https://digital.library.unt.edu/ark:/67 ... adc925901/
Study of the Formation and Motion of Plasma Globe Filaments with High Frequency Photography (2013)
http://doeplasma.eecs.umich.edu/files/W ... _04_12.pdf
On filament structure and propagation within a commercial plasma globe (2015)
https://www.researchgate.net/publicatio ... asma_globe
Caractérisation d’une boule plasma (2016-2017)
http://www.odpf.org/images/archives_doc ... emoire.pdf
Kokeillaan ja tutkitaan mitä plasmapallosta löytyy.
Tilatun plasmapallon Out of The Blue KG Art. No. 57/6044 verkkovirtamuuntajan ulostulo on 12 V, 500 mA pulssimuotoista tasavirtaa. Plasmapalloa ohjaavan sähköpiirin transistori on TIP122 (100 V, 5A) ja sen kollektorin signaali menee muuntajalle, joka antaa ulos 10 kV Pk-Pk pulssimuotoista asymmetristä aaltoa noin 30 kHz taajuudella.
Sähköpiirin korkeajännitejohdin menee lasi- ja muoviputkien sisällä pallon keskukseen, joka on täytetty teräsvillalla. Plasma syttyy, kun 10 kV johdin koskee teräsvillaan.
Plasmapallon virrankulutus ja pulssitaajuus. Mitattu 12 V sisäänmenojohtimelta, RMS.
160 mA, 33 kHz, sähköpiiri ilman plasmapalloa, sähköpiirin tehonkulutus ≈ 1.9 W.
300 mA, 30 kHz, mittapään kosketus korkeajännitejohtimeen.
220 mA, 28 kHz, plasmapallo paikoillaan, plasmapallon tehonkulutus 60 mA ≈ 0.7 W.
300 mA, 27 kHz, kämmen 3 cm plasmapallosta.
330 mA, 27 kHz, kela plasmapallon päällä, kelan tehonkulutus 110 mA ≈ 1.3 W.
350 mA, 26 kHz, kämmen 1 cm plasmapallosta.
450 mA, 26 kHz, etusormi kiinni plasmapallossa, tehonkulutus ≈ 2.8 W.
Ulostulopiiri V1~0
Ensimmäinen nopeasti kasattu sähköpiiri energian keräykseen. Ulostulokela on käämitty pahviputken Ø 123 mm päälle. Kelassa on 10.5 kierrosta myötäpäivään, sen johdinpituus on 4.800 m ja se on monisäikeistä kuparia 6.0 mm². Tasasuuntaajana toimii neljä diodia, sähkövarastona kaksi 20 μF kondensaattoria ja kuormana viisi 230 V neonlamppua.
Neonlamput kirkastuvat, kun niiden lähelle tuo käden ja kun niiden eristepintaa koskee. Varoitus! Lamppujen metallikannoilta ja piirin johdinpinnoilta voi saada vaarallisen sähköiskun. Neonlamppujen eristepinnan koskeminen luultavasti ”maadoittaa plasman” samankaltaisesti kuin plasmapallon koskeminen. Lamppujen kirkastuminen ei näytä lisäävän sisäänmenon 12 V ja 330 mA noin 4 W tehonkulutusta.
Uusi löytö! Pahviputken alaosaan lasipallon sisäpuolelle muodostuu plasmarengas. Herää kysymyksiä. Voiko plasmarengasta hyödyntää ympäristön energian kierrätykseen ja keräykseen? Voiko plasmarengasta pyörittää ulkoisilla keloilla tai elektrodeilla ja voiko sen avulla kytkeytyä luonnon rattaisiin? Miten ja millä periaatteilla plasmarenkaalla voisi kytkeytyä johonkin luonnon taustaenergiaan?
Magneettikentän voimakkuus kelan pinnalla on 7 mG ja sähkökenttä 30 cm pallosta ≥ 1000 V/m. Plasmapallo ei vaikuta kompassinneulaan. Plasmapallon ja kelan välinen kytkentä on lähinnä kapasitiivinen.
Mitattuja ulostulojännitteitä
380 – 420 V, Ø 123 mm pahviputki, 10.5 kierrosta.
350 – 380 V, Ø 140 mm muoviputki, 10 kierrosta, ulostulotaajuus 27.3 kHz.
440 – 480 V, Ø 140 mm muoviputki, kelan alin kierros plasmapalloa vasten, 27.1 kHz.
600 – 640 V, Ø 100 – 140 mm, kelan kaikki kierrokset plasmapalloa vasten, 25.4 kHz.
600 – 640 V Pk-Pk ≈ 190 – 200 V RMS. Johtimen kontakti plasmapalloon nostaa ulostulon jännitettä ja laskee sen sahalaitatyyppisen aallon taajuutta.
Ilmiön yksinkertaistamiseksi tarkastellaan tilannetta, jossa lasin sisäseinän varaukset ovat positiivisia. Plasmapalloa lähestyvä ja koskettava sormi nostaa lasin ulkoseinän negatiivista varausta, joka puolestaan nostaa lasin sisäseinän positiivista varausta, joka kasvattaa potentiaalieroa plasmapallon keskuksen ja ulkokehän välillä.
Caractérisation d’une boule plasma. Olympiades de Physique 2016-2017.
https://odpf.org/images/archives_docs/2 ... emoire.pdf
Plasmanpallon päälle sijoitettu kela toimii samankaltaisesti. Nykyisen ulostulopiirin toiminta perustuu kondensaattorin kaltaiseen toimintaan, jossa nopeasti sykkivän plasman tuottama sähköstaattinen varaus kopioituu kelan johdinpinnalle, josta se johdetaan tasasuuntaajan kautta kondensaattoreihin ja tuodaan näkyviin niiden rinnalle kytketyillä neonvaloilla.
Kuvassa plasmapurkaus varaa johdinkelan kohdalla lasipallon sisäpuolen pehmeään hehkupurkaustilaan melko laajalla alueella. Plasmapalloon kontaktissa olevaan kelaan indusoituu sähköstaattisesti noin 1.5 kertaa suurempi jännite kuin kelaan, joka ei ole suorassa kontaktissa palloon.