Jatkan vielä.. Itseasiassa noita homopolaarisen koneen tekijöitä on montakin. Teolliseen valmistamiseen ylsi ainakin jo kauan aikaa sitten tämä Noeggerathin versio, General electricille.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Homopolar_generatorSuurin ongelma noissa on se, että virta on todella suuri ja jännite pieni. Silloin hiiliharjat joutuvat koville, ja niitä pitää olla paljon juurikin ison virran takia.
yksinapsisuus perustuu ns. Faradayn kiekkoon. Samainen ilmiö on kyseessä näissä kuulalaakerimoottoreissa, eli hirmu virta vaan kuulalaakerin läpi, niin sehän alkaa pyörimään.
Se on mielenkiintoista, ja on kaiketi vieläkin jokin mysteeri, että ei ole merkitystä pyöriikö magneettikenttä mukana vai ei. Oleellista on että jokin johdelevy pyörii akselinsa suuntaisessa kentässä, jolloin levyyn tai kiekkoon syntyy varausjakauma. Miinus ulkokehälle muistaakseni.
1napaisessa generaattorissa on yleensä monta kiekkoa peräkkäin sarjaan kytkettynä, jotta jännite nousisi edes hieman, jolloin virta laskee ja hiilet kestävät paremmin. Sama moottorissa. Kiertosluvultaan nämä tykkäävät suurista lukemista. Jännite on suoraan verrannollinen rpm:ään. Alle 1000 ei tuu ulos juuri mitään.
Joissain teollisista versioissa on ollut elohopea hiilien tilalla, mutta sekään ei ole mukavaa ainetta myrkyllisyytensä vuoksi. Vrt. Hullu hatuntekijä -syndrooma.
Itse rakensin juurikin Brucen esittämän kapineen, josta tämä oppi sitten tuli.
Tätä hieman sivuten, hassu idea on se, että auton laturin ankkurin käämitys korvataan mikroaaltouunista otetuilla magneeteilla, ja oletetaan sen sitten tuottavan jotain ilmaista energiaa..
Btw, jos magneettivuo saadaan katkaistua niin, ettei siihen kuluu enempää energiaa kuin se vuo itsessään tuottaa, niin silloin puhdas kestomagneettimoottori toimii. Lähes mikä versio vaan. Ranskalainen Naudin näitä sähköisiä katkaisuja rakensi myös, mutta ei käsittääkseni onnistunut. Naudin on/oli yksi luotettavimmista tekijöistä / testaajista mielestäni.