vaihesiirron pohdintaa

[juge]

Joo, opiskella saa jatkuvasti, joitakin asioita monta kertaakin!

Ehkä Teslalla ei ollut varsinaisesti suurtaajuuslähdettä ja siirtolinjaa, vaan suurtaajuuslähde ja antenni olivat samassa rakennelmassa (värähtelypiiri).

Tuo seisova aalto syntyy juuri siitä, kun signaali heijastuu takaisin johtimen avoimesta päästä. Mulla on tuohon hyvä materiaali, laitan linkin tänne jos löydän..

”Itse olen koittanut päästä tästä eroon, koska eihän siellä ilmassa tätä oikeasti mene, vaan fotoneita. Mittalaitteessa vasta se on tuon näköistä ”

Jep, olen samaa meltä. Poyntingin vektori kuvaakin juuri säteilyn syntymistä ja jotenkin myös sen vastaanottamista. Mutta mitä tapahtuu matkalla, onkin ihan eri näköistä kuin sähkö- ja magneettikenttä poikittain!

[juge]

En löytänyt materiaalia, jossa olisi ollut hyviä kuvia tuosta heijastumisesta. Signaalin heijastumista tapahtuu siirtolinjojen epäjatkuvuuskohdissa. Valokin heijastuu epäjatkuvuuskohdissa!

Lainausta: Johdinta tulisi käsitellä siirtolinjana, jos pulssin edestakainen kulkuaika on vähintään nousuajan pituinen. Yksinkertaisesti voi ajatella, että kun aallonpituus alkaa olla piirin pituuden luokkaa, aletaan puhumaan siirtolinjasta.

Jännite- ja virta-aalto kulkevat siirtolinjalla samassa vaiheessa, ja heijastuvat johtimen avoimesta päästä siten, että etenevä (+) ja palaava (-) virta summautuvat ja etenevä (+) ja palaava (+) jännite summautuvat. Jatkuvalla signaalin syötöllä syntyy seisova aalto sekä jännitteelle että virralle. Summautuneen jännitteen kupu on summautuneen virran solmukohdassa ja päinvastoin.

Miksi virta heijastuu miinusmerkkisenä? Se materiaali, jonka ohjeistin googlaaman tuossa aiemmin, selittää tämän asian hyvin kuvien kera.

No, keskustelu meni nyt siirtolinjoihin, mutta niistä voi oppia paljon hyödyllistä! Varsinkin jos yrittää ymmärtää antennia. Myös virta-magneettikenttä sidonnaisuus ja jännite-sähkökenttä sidonnaisuus tulevat hyvin esille siirtolinjoja opiskelemalla.

[jussik5]

Ei nyt kuulu ihan tänne, mutta koska tuli täällä esiin niin ...

Elikkä jos käytössä on esim. DNA.n nettitikku, niin sillä on sellainen paha ominaisuus
että se poikkasee yhteyden mihin tahansa saittiin jos liikennettä ei tapahdu vähään aikaan.
Eli se arpoo silloin uuden IP-osoitteen ja saitti ei enää tunnista sua, ja joudut kirjautuun uudestaan.
Helppo keino välttää moiset kiusat on pitää taustalla koko ajan pientä streamiä, esim
joku nettiradio taustalle soimaan mutelle.

Eli normaali käytäntö nettitikkujen kanssa jos oikeesti jotain tärkeetä on tekemässä.

[penttinen]

Oo-koo. koitan sisäistää.

"Ehkä Teslalla ei ollut varsinaisesti suurtaajuuslähdettä ja siirtolinjaa, vaan suurtaajuuslähde ja antenni olivat samassa rakennelmassa (värähtelypiiri)."

Joo, näin käsittääkseni oli koska oli vain kondensaattorit ja kela, joka toimi osana antennia. Piiri alkoi värähtelemään, kun kipinäväli sai aikaan nopean kytkennän ja katkaisun. Teslan kirjoissa on annettu ymmärtää, että maan ja antennin välinen kapasitanssi on oleellinen.

Mikä linkki, siis mitä linkkiä tarkoitat? Kuvista ymmärrän nopeasti jutun juonen.

Jäin ihmettelemään tuota menevää ja palaavaa virtaa, kuinka ne voi erimerkkisenä summautua. Ei mene jakeluun heti.

"Jännite- ja virta-aalto kulkevat siirtolinjalla samassa vaiheessa, ja heijastuvat johtimen avoimesta päästä siten, että etenevä (+) ja palaava (-) virta summautuvat ja etenevä (+) ja palaava (+) jännite summautuvat. Jatkuvalla signaalin syötöllä syntyy seisova aalto sekä jännitteelle että virralle. Summautuneen jännitteen kupu on summautuneen virran solmukohdassa ja päinvastoin."

Jus tämä kohta kiinostaa. koitan ajatella hetki-hetkeltä tapahtumaa. Pointtina minulla on se, että miten fotonit mahtaa käyttäytyä. Syntyykö niitä vai liikuttaako elektronit jo olemassaolevia? Ajattelu helpottuu, kun unohtaa jänniteen pois. Ajattelee vain elektronien liikehdintää. Ja liike tuottaa , ns. magneettikentän.

Pirulainen, on se fotoni nopea reagoimaan. Fotonilla on käsitykseni mukaan erilaiset päät. siis tarkoitan vuoputkimaista fotonia, joka tuottaa magneettikentän. Jos elektronien suunta muuttuu, niin oletetavasti fotoninkin pitää kääntyä toisin päin.

Seisovasta aallosta tuolla kiva kuvallinen selitys:
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumo ... isova.html

Seisova aalto siis muodostuu menevän ja palaavan virran vaikutuksesta, mikäli oikein käsitin.

Ja optimi antenni on sellainen, jossa on yhtä paljon kapasitanssia ja induktanssia. Eli mitään vaihesiirtoa ei ole, kuten aikaisemmin koitin päätellä. Siis ilmeisesti juuri aallonpituus, tai sen osa.

Se, että onko jossain vaiheessa sellainen tilanne, että antenni tai kela pystyy absormoimaan fotonin? Jos kyllä, niin on mahdollista selittää joitakin free-energy-juttuja näin, Jos taas ei, niin sitten tulee taas yksi myytti murrettua. Ainakin tällä tietämyksellä. Viikonloppuja!

[mikar]

Mietin vanhaa vertausta, jännite on kuin joen pato, ja sitten kun portit aukeaa, niin vesivirta alkaa kulkea.

Jos on iso vesiallas, niin alussahan jännite ei tipahda, entäs jos pikku allas ja isot portit, voiskos tätä analogiaa käyttää sähkön kohdalla. Miten tässä vaihesiirto tapahtuu, kirjoissa nämä sini- ja muut aallot ovat helppoja.

Se on jotenkin kumma, että sanotaan, että liikkuva varaus aiheuttaa magneettikentän. Mutta elektronithan ovat kovassa liikkeessä (toki summautuvaa), joten luulisi magneettikenttä olisi merkittävä myös ns. staattisessa tilanteesta ja myös ei-magneettisten aineiden kohdalla.

[juge]

Tuota, oli tarkoitus laittaa tänne linkki hyvään oppimateriaaliin, mutta en löytänyt sitä enää netistä. Mutta googlaamalla hakusanalla "suojaavat vektorikentät" löytyy hyvä materiaali, jossa hyviä kuvia.

"Jäin ihmettelemään tuota menevää ja palaavaa virtaa, kuinka ne voi erimerkkisenä summautua. Ei mene jakeluun heti."

Näitä on vaikea selittää, mutta kuvittele elektroni tennispalloksi, joka heitetään kohti seinää. Pallon liike edustaa ensin plus-merkkistä virtaa, ja kun se kimpoaa seinästä takaisin, pallon liike on päinvastainen, jolloin se edustaa miinus-merkkistä virtaa. Jossain kohdin palaava virta siis kumoaa alkuperäisen virran kokonaan, jolloin tulee virran solmukohta.

"Seisova aalto siis muodostuu menevän ja palaavan virran vaikutuksesta, mikäli oikein käsitin."

Juuri näin.

"Ajattelu helpottuu, kun unohtaa jänniteen pois. Ajattelee vain elektronien liikehdintää. Ja liike tuottaa , ns. magneettikentän."

Ei saa unohtaa jännitteen seisovaa aaltoa ja sen roolia! Magneettikentän kannalta voit ajatella pelkästään elektronien liikettä, mutta sm-säteilyn syntyminen vaatii myös sähkökentän, ja se määräytyy jännitteen (summautuneen) seisovan aallon mukaan.

Tietenkin nämä pitäisi pystyä selittämään myös fotonien avulla, se on jo vaikeampaa! Vastaanottoantenni absorpoi fotoneita, vai eikö se ole niin?

[penttinen]

Unohdan jännitteen pois siksi, koska liikkuva eletroni vuorovaikuttaa fotonin kanssa. Ts. liikkuva elektroni luo magneettikentän ympärilleen, ja se magneettikenttä muodostuu fotonista tai fotoneista.

Lähtökohtainen tarkasteluni on juuri se, että mitä oikein konkreettisesti tapahtuu. Nyt näyttää siltä, että jannite on tässä kohtaa vain matemaattinen "väline" kuten sähkömagneettinen säteilykin. Ja sama taitaa koskea tässä myös magneettikenttää. Magneettikenttä voidaan suomentaa järjestäytyneiksi fotoneiksi. Samaa mieltä??

Mitä muuten sana jännite oikein tarkoittaa? siis tiettenkin se on sähkövarauksen määrän , tai oikeammin potentiaalin termi, mutta mitä se konkreettisesti on? Onko jännite oikeastaan elektronien etäisyys toisistaan tietyssä rajallisessa alueessa tai kappaleessa??

Jos me tarkastellaan elektronien liikehdintää pelkän kappalemäärän ja tiheyden perusteella, niin meillä taitaa poistua koko vaihesiirron ongelma??? Siis tekeekä sana "jännite", josta lasketaan tehot, koko ongelman??

[penttinen]

Liki täyskuu muuten, ja grillikausi on avattu ja pihasaunaankin tuli laitettua 1 kpl protopiippuja koeajoon. Olutkin maistuu parin viikon jälkeen hyvälle.

Se oli kevennys, koska on la-ilta.

Wikipedia ei muuten selitä, mitä jännite konkreettisesti on. http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4nnite
Virrasta on konkretiaakin käsillä: " kun virta on 1 A, niin johtimen poikkipinnan läpi kulkee 6.2415·1018 elektronia sekunnissa." lähde wiki http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6virta

Olen monesti törmännyt tuohon vesi -vertaukseen. Mutta mielestäni jännitettä ei voi verrata veteen, koska vesi ei jousta. Mieluuminkin kaasuun, koska tällöin paine ja jännite olisi käsittääkseni jotenkin samanlaisia. Paineessa kaasun molekyylit ovat lähempäsä toisiaan, ja näin ollen jännite kuvastaisi elektronien painetta.

[juge]

Joo, kuu näkyy komeasti! Ja hyvä ilma oli fiksailla venettä kesäkuntoon!

Olen samaa mieltä, että käämin ympäristössä on jotain, joka muuttaa tilaansa, kun magneettikenttä syntyy. Mutta onko se fotoneita? En ole varma. Tärkeä aihe kuitenkin. Maxwellin yhtälöiden mukaan magneettikenttä voi syntyä virran lisäksi muuttuvasta sähkökentästä! http://fi.wikipedia.org/wiki/Maxwellin_yht%C3%A4l%C3%B6t

Mielestäni jännite voidaan ajatella elektronien paineena, niin kuin sanoit. Nehän pyrkivät työntämään toisiaan. Jännite on siis yhtä konkreettista kuin virtakin. Kun tämä paine purkautuu, syntyy virtausta. Myös vesi-vertaus toimii, kun ajatellaan veden painetta ja sen purkautumista esim. padolla. Paine-ero vastaisi jännite-eroa.

Ajatellaanpa vielä siirtolinjaa, jossa etenee jännite- ja virta-aalto. Siinä etenee siis kaksi erillistä ilmiötä, jotka kulkevat yhdessä. Kun nämä aallot ohittavat tarkastelupisteen, mitä havaitaan johtimessa tämän pisteen kohdalla? Kaksi asiaa: 1) johtimen elektronit liikkuvat hetken aikaa, ja 2) elektronit ovat normaalia tiheämmässä hetken aikaa. Ja tästä seuraa johtimen ympäristöön: 1) syntyy magneettikenttä hetkeksi, ja 2) syntyy sähkökenttä hetkeksi.

Elekronit voivat siis liikkua ja olla jollakin tiheydellä johtimessa, eli siitä tulee johtimen virta ja jännite (tai no, oikeammin potentiaali).

[penttinen]

Kyllä nykynäkemyksen mukaan kaikki magneettisus on fotoneita. Näin olen käsittänyt. pari viikkoa sitten Pitkäsen Matin kanssa asiasta juteltiin. Eihän vaihtuvalla magneettikentällä (siis sähkömagneettisella säteilyllä) ole muuta ero kuin aika, jossa muutos tapahtuu. Kestomagneettilla muutos on vain tudella hidas. Kaikki kuitenkin tapahtuu jossain ajassa.

Eli voitaisi siis pitää kestomagneettia vuonsa kanssa pysäytettynä hetkenä, jonka taajuus on liki 0 hz.

Koita löytää lähdettä. Asia on ilmeisesti aika uusi. Mun logiikkaan tämä käy hyvin. kyseessähän on vain aika. Ja täydellisesti ei koskaan muuttuvaa kenttää ei käsittääkseni ole olemassa.

Hmm.. Pysäytetty sähkömagneettinen säteily.