Kuitenkaan Carnotin laki ei päde kohdassa, jossa kyseessä on erikoinen aine Vesi. Veden koon muutos tekee poikkeuksen 4 asteen paikkeilla (+4:stä nollaan mentäessä vesi laajenee, ja jäätyessään laajenee voimakkaasti (10 %)) No, mitä lämpösäteily on? Fotonien liikettä. Verrataan radioaaltoihin: ei muuta eroa, kuin taajuus. Radioaalloissa on antennin pituudella merkitys vastaanottoon. pienempi aallonpituus, niin sitä lyhämpi antenni. Mutta lämpö menee niin pieneksi, jotta vastaan ottavan antennin rakentaminen on mahdotonta. Lämpösäteily ei siis suoraan saa elektroneja liikkeelle metallissa, kuten veljensä radioaalto pidempänä ja matalataajuisempana. (ajatuksia?? )
Ongelma on myös se, että hajaantunutta lämpöä ei voi pakata kasaan uudelleen. Ei ole konetta/laitetta, joka pystyisi ottamaan ympäristöstä lämpöä, ja asettamaan sen korkeampaan lämpötilaan. käytännön esimerkkinä meillä on kuuma kappale, joka jäähtyy ympäristöönsä. Millään ilveellä ei (kai?) saa lämpöä takaisin kappaleeseen. Ajatukseen tuli laserointi. Laserhan järjestää eri vaiheiset sähkömagneettiset aallot samaan järjestykseen. Lähtevä säteily on hyvin koherenttia. Ts. saman vaiheista. Tällöin teho kasvaa verrattuna epäkoherenttiin säteilyyn. Infrapuna-alueella on olemassa lasereita. Mikä nyt sitten estää lämpöalueen laseroinnin? Ts ympärillä olevan epäkoherentin lämpösäteilun järjestämisen koherentiksi, jolloin intensiteetti kasvaisi ja saataisi käyttökelpoista energiaa. Siis kuuma piste aikaiseksi, joka voitaisi hyödyntää sitten vaikka lämpövoimakoneen pyörittämiseen.
Lämpöpumppu on ikiliikkujan
kaltainen kapistus, mutta siihenkin pätee carnotin lait. Oikeastaan lämpöpumppu on aivan samanlainen prosessiltaan kuin vaikkapa sähkövoimalaitos. Hommaa "pyäritetään" vain toisesta kohdasta. Turbiini on korvattu kompressorilla. Hyötysuhteetkin on samat, joskin vaan toisin päin. Oikeastaan langatonta/putketonta lämpöä voimalasta kotiin. Sen mitä voimala hukkaa (2/3 osaa) , niin sen lämpöpumppu kerää takaisin. lopputulos +-0, paitsi on tarvittu kaikenlaista metallisälää paljon enemmän, kuin jos poltettaisi sama määrä polttoainetta suoraan kohteessa. (!)Ilmeisesti siis lämpösäteilyn fotoni"virta" tai värähtelu on niin hajonnutta, joka suunnasta tulevaa, ettei sitä helposti voi hyödyntää aaltomaisuutensa vuoksi. (Braunin satunnaisliike kuvaa tätä http://fi.wikipedia.org/wiki/Brownin_liike)
Suurennuslasi on oikeastaan mielenkiintoinen havaintoväline lämpösäteilyn tutkimiseen: Auringon paistaessa sillä saa sytytettyä vaikka tulipalon. Mutta tarkasti havainnoitaessa eri taajuiset säteilyt taittuu eri lailla linssistä. Optimaalisin, kuumin piste ei suinkaan ole se sama, mikä on kirkkain kohta. Siis se piste, mikä tulee paperiin auringon valoa kohdisteltaessa ei ole kuumin, vaan kirkkain. Kuumin kohta on muistaakseni hieman lähempänä linssiä. Tässähän olisi juuri halutut ominaisuudet: kerää ympäriltä matalampaa säteilyä ja tekee siitä tehokkaamman kimpun. Mutta ei vaan toimi huoneenlämmössä.
pitää olla jokin kuuma kohta, säteilyn lähde. joka hukkaa ympäristöönsä paljon, ja josta saadaan jotain hieman sitten zoomailtua..Tämä oli tälläinen ajatuksen virtaa- kirjoitus. Tulisikos jollain jotain abstraktia mieleen?
Homman pointti on siis saada lämpösätely vaikkapa sähköksi, tms jotenkin muuten, kuin monta sataa vuotta vanhalla teknikallamme. Joka palvelee yhä meidän liki kaikissa energiatarpeissamme.
valosähköiset asiat on toinen juttu, kuten aurinkosähkökenno.
