penttinen kirjoitti:Toinen juttu Könnin tietäjälle: Huomioitiinko Könninkelloissa mitenkään auringon vetovoiman heiluriin aiheutamaa haittavaikutusta? Eli päivällä heiluri hailahtelee hieman hitaammin, koska auringon vetovoima kumoaa pienissä määrin maan vetovoimaa. Yällä taas tahti on kiivaampi, koska maan vetvoima vaikuttaa suuremmin. Itse kokeilin tätä joskus, ja sain yhden heilahduksen eron yön ja päivä välille. Periaatteessa eroa kai pitäisi olla kesän ja talven välilä, koska maapallo on eri kulmassa aurinkoon nähden, ainakin lapissa reilummin.
Periaatteessa kompensaatioheiluri vaikuttaa auringon lämmittävään vaikutukseen pitäen heilurilinssin samalla tasolla. Tuona aikana 1800-luvulta 1950 luvulle rakennuksissa oli suurempia lämmönvaihteluita johtuen puulämmitteisistä tulisijoista. Kompensaatioheiluri laajeni ja supistui sen mukaan kun ulkopuolinen ja sisäpuolinen lämpötila vaihteli ja vaikutti kellon käymiseen pitäen sen ajassa. Mitä tulee painovoimaan ja auringon sekä kuun vaikutukseen näihin "painovoimakoneisiin", sen vaikutus kellon toimintaan on melkoisen uutta tietoa. Muistaakseni 1970 - 1980 luvulla ilmiö huomattiin Suomessa ensimmäisen kerran kuun pimennyksen aikana. Siihen asti oli oletettu että tietyssä paikassa painovoiman määrä on aina vakio. Se on kuitenkin tiedetty, että kun kello siirretään esim. kilometrin verran toiseen paikaan, myös painovoima muuttuu ja kello on uudelleen "rukattava" eli nostettava linssiä ylös tai alaspäin että se kävisi oikeaa aikaa.
Auringon pimennys eli kun kuu menee maapallon ja auringon väliin, se laittaa kellojen heilurit täysin sekaisin. Ilmiöstä kirjoitti kymmenkunta vuotta sitten Osmo A. Wiio TM:n tieteessä tapahtuu palstalla ja kokeesta joka toistettiin Saksassa, että pitääkö suomalaisten havainto paikkansa. Siellä on julumettu heiluri roikkumassa katosta ja joka "piirtää" lattiaaan jatkuvasti maapallon liikettä. Auringon mennessä kuun taakse piiloon, tuo heiluri sekosi täysin. Sellaisen huomion olen tehnyt että ainakin meidän "kukkuukellossa" tapahtuu muutosta talveenpäin mennessä. Heilurin linssiä on nostettava senttikaupalla ylöspäin että pysyy jotenkuten ajassa, kesääkohti mennessä sitä on taas laskettava. Viimeisen parin vuoden aikana vaikutus on ollut suurempaa kuin sitä aikaisemmin. Tämä saattaa kylläkin johtua lämmitystavan muutoksista. Kyllä minä uskon että yöllä ja päivällä on varmasti vaikutusta, samaa vaikutusta näkyy myös maapatterissakin. Vielä aamulla analogisen mittarin viisari saattaa olla aivan pohjassa kun puoleenpäivään mennessä se laskee ja päivällä muuttuu jopa negatiiviseen suuntaan. Illalla viiden kuuden jälkeen taas viisari on nousussa. Joulukuu on sillä hiljaisinta aikaan ja Tammikuussa alkaa taas nousua tapahtumaan. Välillä saattaa värpättää lujaakin mahdollisesti taajuuden ja virran muuttuessa. Sellainen huomio että viimmeisimmän julmetun auringon purkauksen edellä mittarin viisari värpätti niin perkuleesti, sen jälkeen kuin ei mitään vaikka taivaalla esiintyi revontulia. No tosin tuota ei tuu seurattua jatkuvasti ja kirjattua ylös, joten ihan tieteelliseksi huomioksi sitä ei voi sanoa.