pieni "höyrykone" kylmäaineella olis kiva

[jussik5]

Moro

En tiedä, sitä voisi kehitellä.

Sinänsä Teslaturbiini vaatii pienen virtausvastuksen ja noi ilmalämpöpumpun kennot
on kyllä surkeita virtauksien kanssa.
Ja Tesla pumppu täytyis olla aika pienen kokoinen, ja siinä tulee vastaan ongelmana
kierrokset pumpulla, noin pienessä koossa pumpun kierrokset ovat kymmeniä tuhansia kierroksia,
siis jotta päästään edulliseen hyötysuhteeseen.
Varmaan myös tässä tapauksessa tulee vastaan pumpun laakerointi (ilma/magneetti) ja
samoten päätyjen tiivistys.

[penttinen]

Teslaturbiini vaatisi mitoitusta ja opiskelua aika paljon, ja siihen ei nyt mielenkiinto/aika riitä. Löysin netistä muutamia yrityksiä, jotka valmistaa kylmäaineella toimivia generaattoriasemia ja koneikkoja. Tämä löytö laski hieman motivaatiota... *virn* Teollisuuden hukkalämpö saadaan näin muutettua sähköksi. Hyötysuhde menee carnot`n lakien mukaan ihan täysin. Kokoonpanossa oli lämmönvaihtimet ja höyryturbiini. aika simppeliä.

[siviili2003]

Tällä keksinnöllä saisit muutettua kylmäaineen siirtämän lämmön sähköksi, kylmäaineen vaan pitäisi olla ionisoituvaa niissä lämpötiloissa mitä aiot käyttää. ehkä elohopea alipaineisena.

Thomas Townsend Brownin keksintö, patentti numero US3196296

www.checktheevidence.com/Disclosure/... ... ercury.pdf

[siviili2003]

Käviskö tämä Kalina-compound höyrykone:

http://www.exorka.com/tl_files/pdf/An_I ... _Cycle.pdf

toimii hyvin kylmäaineella kuten vaikka ammoniakki vesiseoksella.

[siviili2003]

Kuis penttisellä olis kiinnostusta tekasta niinsanottu Neste-ilma kone (vaikka Linde), kytkisit monta jääkaappikompuraa lauhuttimineen peräjälkeen, kunnes putken päästä alkais lorottaa nestemmäistä typpeä ja happea, sekä hiilidioksidia ja argoniakin joku tippa.

Nyt kun sulla on tuo kylmäkoneasentajan pätevyyskin.

[jvs]

Höyrykoneen "turbiinina" voi käyttää myös kylmäkoneen kompressoria. Ongelmana taitaa olla ainakin, ettei valmiin moottori-kompura-purkin sähkömoottori taida yleensä toimia generaattorina sellaisenaan. Jos löytyy sopiva systeemi, lämpöpumppu toimisi höyrykoneena, kun paisuntaventtiilin tilalle laittaa latauspumpun, jolla tiivistynyt neste pumpataan höyrystimeen. Höystin ja lauhdutin vaihtaa paikkaa, kompura toimii samaan suuntaan kuin ennenkin, mutta kaasu tulee kuumana ja tiivistyy viileämmäksi nesteeksi, ja kompuran akseli pyörittää moottoria, joka siis toimii generaattorina. Latauspumpun tilalle voi periaatteessa laittaa myös vastaavan venttiilivirityksen kuin vanhoissa höyrykoneissa oli. Siis neste kertyy purkkiin, ja kun se on täynnä, yläventtiili kiiinni, ja alaventtiilistä päästetään neste "kattilaan". (Myös nesteen saa periaatteessa nousemaan höyrynpaineella ilman pumppuakin.)

Auton ilmastointi-kompuraa on käytetty höyrykoneen osana, siinä kun on myös kiilahihnapyörä. Tehot vaan ei kovin kummosia ole, kun hyötysuhde on väkisin huono termodynamiikan lakien takia. (Jos lämpöpumpun COP on vaikka 5, ei edes teoriassa voi toiseen suuntaan hyötysuhde olla yli 1/5 samalla lämpötilaerolla, todellisuudessa taitaa 1/50 olla jo hyvä tulos). Googlella voi hakea "organic rankine engine" tai "organic rankine cycle" tai vaikka "organic rankine car compressor".

Huonon hyötysuhteen vastapainoksi aurinko paistaa kesällä neliön kerääjään 1 kW teholla. 1% hyötysuhde tekee siis 10W, ja 5% 50W / m2. Auton kompuraan voisi sopia 20 neliön kerääjä ja maalämpöpiiri/kaivo/järvi kylmäksi puoleksi, silloin 1% hyötysuhteella saisi jo 200W, ja 5% hyötysuhteella 1kW. LÄmmöistä voi sitten osan ottaa talteen:-)

[penttinen]

Moi. Mäntäkompressori vaatisi modaamista, mikäli toimisi voimakoneena.
Scrollista en tiedä. Periaatteessa scroll-kompura voisi tuottaa liike-energiaa, mutta käynnistyminen tarvinnee ulkopuolisen sysäyksen. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Scroll-kompressori )
Scrolleja olisi paljon tarjolla erikokoisia. mm. kaikki lämpöpumput ovat nykyisin scrolleja. Spiraalin tilavuuden kasvua kun katsoo, niin siinä voisi olla hyvä paisunta. Ehkä.

Tuota en tiennytkään, että auton kompuraa on käytetty moottorina.

Kun katsoo kkonaishyötysuhdetta, ja ajattelee, mitä laitteisto maksaa.... Aurinkopaneeli taitaa tulla kuitenkin halvemmaksi.

[jvs]

Käsittääkseni ei tarvita alkusysäystä, tuo toimii periaatteessa vähän kuin turbiini.
http://www.eneftech.com/en/technology.php

Aika suuri osa kylmälaitteista on vieläkin muita kuin scroll:eja, rotary vane ja twin rotary on muita tyyppejä. Scroll on kyllä yleistymässä vauhdilla. Taitaa noista muistakin useimmat toimiva myös moottorina. Veikkaan, että auton kompuroista löytyy juuri halvemmin valmistettavia malleja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rotary_vane_pump

Muuten, vesikin kiehuu alle sadassa asteessa, jos painetta on tarpeeksi vähän. Eli on mahdollista tehdä höyrykone, joka keittää vaikka 70 asteessa, ja tiivistää 10 asteessa. Mutta alle nollan (veden kolmoispisteen) ei pääse, ellei sitten jäätä palauteta kiertoon muuten kuin pumpulla. Lisäksi paine on aika olematon, jo lämpöjä lasketaan tarpeeksi. Omasta kouluajasta nuo jutut on huonosti muistissa, opiskelin elektroniikkaa ja elektronifysiikkaa.

Lisäksi muuten jääkaappikompuraa voi käyttää veden keittämiseen kuivausmielessä. Vesi kun muuttuu alle 6 mbar paineessa suoraan jäästä höyryksi. Tosin tuo paine taitaa jäädä saavuttamatta useimmilla kompuroilla. Mutta vaikka lasisen vesipullon saa jäähtymään kätevästi keittämällä vettä tyhjiöpumpulla, huoneenlämpöinen vesi kiehuu vielä melko helposti. Jäädyttäminen vaatii jo tosi hyvää pumppua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesih%C3%B ... yryn_paine
Eli vaikka pyykit olisi mahdollista kuivata lämmittämällä ne vaikka 40-50 asteeseen levyjen tai ritilöiden välissä, ja imemällä tyhjiö, jolloin vesi kiehuu.

[siviili2003]

tässä olis kylmäaineella tai millä tahansa sopivalla kiehumispisteellä varustetulla aineella käypä höyrykone (kylmäaineeksi kävis vaikka nestekaasu)

[URL=http://imageshack.us/photo/my-images/820/minatowhee.png/]

[/URL]


tätä vois kokeilla vaikka niin että liittää keskeltä putkea laakeroituun akseliin, pieniä sodastream hiilidioksidi pulloja putkien päihin, kaksi kpl 90 asteen kulmaan, ja katsoo sitten miten pyörii. putket vaan pitää olla höyryputkea eli kovaa painetta kestäviä, voihan tietysti pitkät 30 cm putelit laittaa yhteen vaikka suukappaleistaan, lyhyellä tumpilla. laakerointi heti siitä tumpin kohdasta. kuumaa vettä sitten pitkänomaiseen astiaan ja eikun höyrykone käyntiin.

mikähän lienee teoreettinen hyötysuhe?

[mikar]

onkos hyvä höyrystymistaulukko eri aineille jossakin,

kuten kuumemittarin elohopea ennen kiehumista alkaa höyrystymään, milloin se tapahtuu esim. raudalle tai alumiinille tai sen alumiinioksidille