Optimaalinen puukiuas

[mikar]

Erilaisia ilman tulipesäkiertoja on ja piippuratkaisuja, kuten nerokas tapa keksijätapaamisessa.

On Sydänkiuasta yms.

Kannattaakos vetää tulipesässä lämpö takaseinään vai miten.

Voikos alussa hieman suurempaan putkea, mutta pienenesi, ja näin savukaasujen lämpötila laskisi, kun olisi aikaa metallin kautta kiuaskiviin lämmön siirtyä.

Tarkoituksena on pitkät löylyt, eli varaavuus. Kyllähän kiertoilmalla saa kopin lämpimäksi nopeastikin. Toki nykyisin paljon menee liian suuren savupeltiaukon kautta harakoille käyttäjän toimesta, mutta jos sitä ei ottaisi huomioon.

[siviili2003]

allamainitusta linkistä löytyy parhaat ohjeet optimaalisimman puukiukaan tekoon, rankka vehe täytyy myöntää:

http://steamcastle.fi/?l=fi&p=woodburning

se on kaverini Paraisilta, Thomas Commondt

[mikar]

hyvin tuossa kerrotaan, että 850 C olisi tehokkain lämpötilä,

luulisi, että muuripohjapannujen valmistajien kannattaisi tätä tuoda esille, nuotiot aika alhaisessa lämpötilassa palavat

mikäs olisi ilmaaukon optimaalinen koko perusmuurinpohjapannun reunan ja vaikkapa tiilipesän välissä,vai vain yhteen kohtaan reunasta savujen ulostulo, riittääkö 3x3 cm vai pienempi vai suurempi, ulkogrillissä kaiketi happea virtaa riittävästi etuaukko auki, ja olisi tulta ilman savua

[mikar]

Keksijätapaamisessa oli se nerokas kiuas, miten muuten ilmalla sama,
kuten http://www.kotitieto.fi/index.php?32&cmsshow=738;news

[jussik5]

Pääsempä välillä kommentoimaan.
Ukkosmyrsky vei pääkoneen ja seuraava ukkonen varakoneen

Kuten Thomas sanoi, palamistapahtuma on kaksivaiheinen, eli kiukaassakin
palotilan yläosaan olisi syötettävä lisäilmaa, että palaminen olisi puhdasta ja tehokasta.

Tapaamisen nerokas kiuas varmaan toimisi myös ilmalla, mutta ilma on per... ööh
tosi kuumaa, joten ehkä jonkinlainen väliaine tai väli"varasto/lämmönvaihdin" pitäis olla
välissä, lisäks ilma vois olla silloin kierrätettävissä jos käytössä on lämmönvaihdin.

[mikar]

On melko yllättävää, miten alhaisessa lämpötilassa kevyttakoissa ja kamiinoissa varmaan poltetaan. Sinne pitäisi saada kunnon roihu vai kuinka.

[siviili2003]

Viikko sitten kävin Keuruulla ja siellä rantasaunassa johon oli hankittu aivan uusi kiuas, merkkiä en nyt muista mutta se oli ostajan mukaan suurin ja tehokkain malli mitä k-rautiasta löytyi, siinä oli lasinen luukku tulipesän luukkuna.

Sitä kiuasta kun lämmitin siinä illanmittaan niin juuri siinä kiukaassa huomasin että tähän toisioilma asiaan oli tässä nimenomaisessa kiukaassa jo suunnitteluvaiheessa paneuduttu.


Ensiöilma oli ohjattu tulipesän takaosaan josta suunnasta liekit loimusivat katsojaan päin, eli lasiluukkua kohti, lasiluukun yläreunassa oli toisioilmalle pienet aukot ja kun liekin kärjet kääntyivät juuri luukun edustalta kohti kiukaan sisuksia.

Ihmeellistä lasia nuo tulipesäluukuissa käytettävät lasit on, luulisi että särkyvät kuumana kun vettä roiskii sille.

[mikar]

Lämmittelin tuttavan aika uutta lasiluukullista puukiuasta, jossa oli reunassa vesivaraaja.

Hyvin pitkä tuhkapesä ja aika kapea, ja vasta luukun toisessa päässä arina. Mittailin lämpötiloja, yllättävän alhaisessa lämpötilassa reunat mukaan lukien lasiluukku.
Tässä mallissa ei ollut luukussa eikä sen yläosassa ilmanottoaukkoja, mutta kun hieman raotti luukkua, niin humina oikein kävi.

Lämpö nousee kovasti ylöspäin, ja siitä lämpö pitänee ottaa talteen, kiukaassa on sitä metallilevyä aika alhaalla. Ja näin päästään sinne 850 C ideaalisen palon alueella. En oikein ymmärrä, miten korkeissa palopesissä, tiilitakoissa, tähän 850 C päästään?

[penttinen]

Se kuumuus tulee käsittääkseni vasta toisiopalossa, eli kun puusta vapautuneet kaasut pääsee reagoimaan hapen kanssa. Tämän takia esim puukiukaan hormiliitos punoittaa, eli rauta on punahehkussa. Tällöin lämmöt alkanee olemaan 800-900ºC asteen paikkeilla. Tulipesän korkeudella palon alkuvaiheessa lämpötilat lienee 300-400ºC paikkeilla. Puu siis kaasuuntuu. Puussa oleva kosteus estää myös lämpötilan nousua. lienee vaikea saada alle 15% vettä sisältävää puuta.

Tulisijan koko polttoainemäärälle on siis väärä, mikäli toisiopalo tapahtuu savukaasun poistoaukossa/piipussa. Mikäli toisiopaloa ei tapahdu, menetetään jopa yli puolet polttoaineen lämpöenergiasta. Pahimmillaan lämpöä tulee vain kolmannes, jolloin savukaasut ovat häkää, polttomoottorin polttoainetta. Vrt.häkäpönttöauto, jossa palaminen katkaistaan tarkoituksella. Toisioilmaa pyritään antamaan mahd. vähän, eli ei ollenkaan.

Suurin ongelma tulisijoissa on liiallinen polttoaineen täyttö ja toisioilman puuttuminen.

[mikar]

Juu, miksiköhän puukiukaissa ei taida yleensä olla toisioilmanottoa?

Esim. kevyttakoissa on monesti lasiluukun alaosassa (ensioilma) ja yläosassa (toisioilma) säädettävät ilmanottoaukot.