Mitäs mieltä olette uudesta nanolämmönsiirtimestä?

[mikar]

En tiedä, mutta jostain olen kuullut, että vuolukivi (englanniksi soap stone) on jossain määrin hauras materiaali. Esimerkiksi viesteissä:
Kestääkö vuolukivi? http://keskustelu.suomi24.fi/node/1766538 Kommentteja, pliis?

Esim. kiuaskivinä on käytetään ns. tummia kiviä esim. oliviinikiveä, josta protonkin tein.

Nyt on tullut markkínoille teräskamiineja (steel stone) ja lupaavat pitkää kestoa. Onneksi ne eivät ole varaavia. Ja toisaalta uunin kestohan on kaiketi vielä parempi, kun ylilämpö otetaan pois.

[mikar]

pari typoakin on ed. viestissä, siis steel stoves eli teräskamiinoita

Googlen kuvahaulla tuli 2 450 000 tulosta, eli paljon on markkinoilla, mutta hyvin samanlaisia kaikki, ja kilpailu näin kovaa.

Ei ole tullut vastaan ko. varaavaa sulan metallin tehokasta nanokontaktia esim kiveen ja estäen ongelmat kiven/metallin erilaisesta lämpölaajenemista. Jos löydätte vastaavan tulisijavaraajan, niin olisin erittäin kiitollinen ja lähetän ensimmäiselle palkinnoksi vaikkapa sisäistä lämmikettä. "Kivi" voi olla myös muu varaava materiaali, kuten keraaminen laatta.

[mikar]

Esittämäsi magnesium vuolukivessä on mielenkiintoinen. Toisaalta kun tästä rapistumisesta kuulee http://keskustelu.suomi24.fi/node/1766538 niin herää ajatus siitä, että siinä käy niin kuin metallin ja kiven tapauksessa yleensäkin, lämpölaajenemissero ilman sulavaa metallia kovissa lämmöissä aiheuttaa yleensä halkeamista.

Suomi on jotenkin aika pysähtynyt valurauta-aikaan ja tukeutunut Russian fireplace -ajatteluun. Onneksi suuret markkinat, kuten Keski-Eurooppa ja USA/Kanada muuttavat markkinat, haluttiiin sitä tai ei. Olin viime viikolla Habitare-messuilla, ja tulisijaosastolla sen näki. Sinänsä kummastelin, että kaksi Suomessa toimivaa suurta kiuas yms. valmistajaa oli poissa messuilta. Mutta puutteen korjasi ruotsalaiset ja keskieurooppalaiset tulisijamallit

[jussik5]

En tiedä voiko tätä nyt verrata nanolämmönjohtavuuteen, mutta se mikä tekee harmaasta valuraudasta, so. suomugrafiittivaluraudasta ylivoimaista sen lämmönjohtavuudessa on se että sen valmistamiseen käytetään piitä jolla saadaan sementiitti raudassa epästabiiliksi, jolloin hiilestä tulee nopeasti grafiittia, joka taasen jättää raudan suht koskemattomaksi ja pehmeäksi sekaan. Näitten rauta ja grafiittitasojen heikko sidonnaisuus johtaa korkeaan aktivointienergiaan joka ilmentyy pyöreähköinä litteinä kiteinä tai hiutaleina.
Tällä ominaisuudella on monia etuja joista lämmönjohtavuus saadaan sen nopean äänenjohtavuuden takia (kirkonkellot )
Tosin sillä on samalla kertaa hyvä värinänvaimennuskyky, joka toisaalta vaimentaa siis tietysti ääntäkin.
Ehkä tämä "kopromissi" tekee siitä ylivoimaista tulisijamateriaalia.

Ehkä tästä sekoilusta pääsis jyvälle, mikä olis optimaalinen nanolämmönsiirrin, ittellä ainaskin pistää "raksuttaan".

[mikar]

Terve!

Juu se on hyvin mielenkiintoista, kun hyvin pieni eri määrä hiiltä raudan seassa saa eri tuloksen
"Hiilipitoisuuden mukaan rautaseokset jaotellaan seuraavasti:
- yli 4,5 % takkirauta
- yli 2 % valurauta
- 0,5–1,5 % teräs
- alle 0,5 % kankirauta"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rauta

nanotasolla, atomitasolla tilanne voi selvittää syyt, ja on suomugrafiittia yms.

Jotenkin kuten aikanaan oli joka pitäjässä tiilitehdas, niin sama suuntaus voi jatkua valurautaisen kanssa, ja
uudet terästuotteet tulevat, toki aikaisempaan tekniikkaan tai kivilajiin sijoittaneet puhuvat niiden puolesta.

Kun katsoo teräskamiinoita (steel stove) markkinoilla, ja menestystä, niin luulisi että vanhat puheet kuten
kiukaan puhkeamista ovat jo aikansa eläneitä ja kuuluvat sen aikaiseen tekniikkaan. Toki leivinuunilla yms.
on paikkansa, mutta esimeriksi varaavaksi takaksi iso kivikasa ei aina ole sopivin ratkaisu.

Sinänsä on kummallista, että kuitenkaan ei ole isoja harppauksia tehty puun polttotulisijoissa. Ehkä kiukaisissa suurin on keraaminen "lasi" luukku. Googlella voi kuitenkin hyvin katsoa, että sekä kiuas- että vuolukiviuuneissa on ollut merkittäviä kiistoja, kuten kivien kasaaminen verkkoon (Iki-kiuas, Harvia) tai vuolukivipuolella oikeudessa (Tulikivi, Nunnauuni) oltu.

Jo noususuhdanteessa vuolukiviuunien myynti kaiketi laski http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article159696.eceja nythän on tullut suomalaisilta sekä uuni- että kiuasvalmistajilta yt-asioita, joten tarvitaan merkittäviä muutoksia, jotta toisaalta uunituotteiden vienti sekä kotimaan myynti saadaan hyväksi. On sanottu, että Suomen viennin kasvu alkaa laman jälkeen ensimmäisenä metallipuolelta, ja niinpä uusia, merkittäviä, suojattuja innovaatiota tarvitaan. Jos tarvitsette apua, niin jonkunlaisia osaamista ko. asian puolelta on, ja mielelläni annan apua.

[mikar]

"suomugrafiittivaluraudasta ylivoimaista sen lämmönjohtavuudessa on se että sen valmistamiseen käytetään piitä..."

Juu tuo on tärkeää ja erittäin mielenkiintoista. Luulen, että sovelluksia tulee tälläisistä yhdistelmämateriaaleista yhä enemmän etenkin alle 100 C, mutta tulisijalämpötiloissa kiven ja metallin yhteensopivattamista ei ole ennen esitetty näin, rakoja yms. on pitänyt aikaisemmin jättää.

Vielä ei ole yhtään vastausta pari viestiä sitten esittämään kilpailuun ei ole tullut. Kuka löytää ja saa palkinnon, vai onkos tämä maailman ensi-ilta?

[jussik5]

Arvaa onko täällä kuumeisesti katseltu kyseistä ratkaisua "sisäisen lämmikkeen" toivossa.
Ei ole tullut vastaan, vaikka alalla tavallaan oonkin, päivätyö rakennusalalla ja muutama tulisija tullu muurattua.
Sinänsä asia kiinnostaa aivan mahottomasti kun oon oikeesti seppä syntyjäni ja koulutukseltani.
Itsellä on tuon piin mukana olo prosessissa kans jonkinlainen dejavuu-juttu.

Jos käytännön ratkaisuja katsellaan niin yksi on lämmönsiirtotahna jossa aineksina normaalisti on Titaanioksidi ja minaraaliöljypohjainen rasva tahi öljy.
Tästä lähinnä tuli se lämmönsiirtoöljyn käyttö yhtenä kompponenttina (halpa, helppo ja nopea).

[mikar]

Hienoa!!!

Juu tahnat, kuparitahnasta olikin aikaisemmin puhetta keskustelussa, luulen että esim. niissä olevat rasvat/öljyt eivät kestä pitempiaikaisesti. Toimivat lyhytaikaisesti kiinnileikkautumisen estoaineina korkeissa lämpötiloissa.
Siis verrattuna öljykiertoisen sähköpatteriin, niin lämpötilat ovat tulisijassa pitkään aivan toisissa lukemissa.

Eräs lähtökohta on laittaa metallin ja kiven väliseen rakoon vaikkapa pieniä nauloja, mutta nanomittakaavassa ne hirmuisia dinosauruksia. Jos laittaa metallijauhoa, niin se pakkautuu ajan käytössä niin tiiviisti, että lämpolaajeneminen voi hyvin rikkoa paikkoja. Jokuhan voisi laittaa vaihtoehtoisesti hiekkaa, mutta siinäkin kaiketi mennään kiukaan ongelmiin, siis kiukaastahan pitää hiekan murut poistaa, jotta sauna lämpiää hyvin.

Nanosolution in fireplaces - sulassa, tehokkaassa sovussa.

[mikar]

Kukas muuten kehitti kiertoilmauunin? ja vuosi oli 1742!!!

Eräs arvostetuimmastani ihmisistä. Ymmärsi sähkön ja lämmön yhteyden muutama sata vuotta sitten. Sen jälkeen moni on sen ymmärtänyt, mutta taineet jäädä toistokokeiden tasolle, kuten monella on tapana vielä tänä päivänäkin.

Siis kyseessä on Benjamin Fanklin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Franklin_stove
"Franklin designed a similar stove with more advanced metallurgy and was successful in making it work—at some point in 1742, according to his own account."

Taitaapi suomenkielinen Wikipedia sen unohtaneen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_F ... .A4m.C3.A4

[penttinen]

Rautahiukkaset öljyssä? = ei pakkaannu ainakaan niin tehokkaasti, ?
Vielä parempi: Kuparihiukkaset ?