Ilmiö on havaittu, mutta mitään käytännöllistä hyötyä en ole sillä saanut aikaan, tai en tiedä josko olisin kuitenkin
Joseph Newman on kyseisellä ilmiöllä saanut kyllä aikaan vaikka mitä, youtuubista löytyy Energymachine of Joseph Newman ja Newmangenerator varsin hyviäkin videoita aiheesta ja aiheen vierestä, ehkä Bedinikin on saanut aikaan jotain, mutta en ole niin vakuuttunut hänen tekemisistään.
Nää sulfatoituneen akun elvyttäjät toimii sillä periaatteella että kun akku pääsee purkautumaan ja jää alivarautuneeseen tilaan, muodostuu sen kennolevyille ensin pieniä sulfaattikiteitä (jotka on vielä sulatettavissa tavallisella akkulaturilla ladattaessa) mutta akun pitkään jatkuneen alivaraustilan aikana ne pienet sulfaattikiteet kasvavat kokoa,ja kasvavat jopa toiseen viereiseen kennolevyyn kiinni, aiheuttaa se massan turpoamista akussa (huomaa pullistunut akku), rikkoo se samalla akun rakenteen.
Mutta jos akun sulfatoituminen ei ole ehtinyt edetä vielä liian pitkälle, on sen kunto vielä palautettavissa.
Tähän käytetään erityisiä akkulatureita jotka antavat akulle varausta virtapiikkeinä, joiden tarkoituksena on hajoittaa pienemmiksi niitä suuria sulfaattikiteitä, ja antaa mahdollisuuden varata akku jälleen täyteen, lyijyakussahan on täyden varaustilan merkkinä että akkuhapon ominaispaino olisi 1.28 luokkaa (siis täyteenvaratun akun rikkihappoelektrolyytin paino on 1.28 kertaa enemmän kuin vastaavan määrän vettä) jolloin akkuhapon konsentraatti on noin 35%.
Täyteen varatussa akussa on siis Rikki alkuaineen oltava täysin liuenneena veteen, eikä missään tapauksessa sitä saisi olla kiinteinä sulfaattikiteinä akkukennon sisällä.
Pahasti sulfatoituneen akun pelastaminen voi käydä suorastaan mahdottomaksi, myös tällä Virtasysäys laturilla.